Raikas tuulenhenkäys käy hellesäässä. Oululainen Petri Tulensalo viipyilee rakenteilla olevan kerrostalon parvekkeella. Tulensalo on etsimässä ensimmäistä omistusasuntoa, ja nyt tutkittavana on kerrostalo Toppilansalmen ranta-alueella. Kahdeksannesta kerroksesta katse yltää yli vanhojen teollisuusrakennusten meren ulapalle.
”Mitä ylempää asunnon saisi, sen parempi”, Tulensalo miettii.
Ikkunoiden äärellä tehdyillä näköhavainnoilla on asuntoa ostaessa suuri merkitys. Tästä on tutkittua tietoakin: maisemat vaikuttavat ratkaisevasti sekä ostopäätökseen että siihen, miten viihtyisäksi koti koetaan.
Kuten aina ennenkin, sen lisäksi asukkaat toivovat palveluiden helppoa saatavuutta ja koko lähialueen viihtyisyyttä. Niin myös Tulensalo, jonka nykyinen koti on salmen toisella puolella vuokra-asunnossa.
”Toppilansalmi on Oulun parasta aluetta ulkoilumaastoineen ja merinäkymineen.”
Asukastutkimuksissa ja asuntomessukyselyissä on todettu, että kodin toimivuus ja tilan tuntu ovat monille tärkeimpiä. Alle 35-vuotiaat ja eläkeikää lähestyvät arvostavat arkkitehtuuria enemmän kuin ruuhkavuosia elävät.
Varsinkin miehet arvostavat yksityisyyden tunnetta ja viihteen mahtumista. Tulensalokin tutkii asunnon pohjapiirrosta ja myötäilee:
”On aika vaikea löytää olohuonetta, jossa olisi tilaa isolle sohvalle ja riittävän pitkä seinä isolle televisionäytölle.”
Kerrostalot eriytyvät
Selvä trendi on, että kerrostaloasukkaiden tarpeet muuttuvat ja eriytyvät, tutkija ja SRV:n asiakastutkimuspäällikkö Eija Hasu toteaa.
Kerrostalo ei ole enää selkeästi lapsettomien tai ikäihmisten koti.
Osa asukkaista ei välitä näkymistä tai yhteisöllisyydestä, vaan pitää asuntoa tukikohtana kaupungilla viilettämiselle.
On mahdollista, että tulevaisuudessa kerrostalot eriytyvät niin, että samanikäiset ja -henkiset ihmiset asuttavat talot ja alueet. Tästä on jo merkkejä, mutta Eija Hasu pitää toistakin suuntaa mahdollisena.
Asukkaita huomioidaan yhä enemmän, mikä luo paineita toteuttaa asuntoja hyvin erilaisiin elämäntilanteisiin.
”On kiinnostavaa nähdä, miten paljon erilaisia asuntoja ja asukkaita yhteen taloon saattaa mahtua.”
Naapurissa on jo valmis vuokratalo, jonka asfalttipihalla istuu Anne Koskela. Hän on muuttanut taloon miehensä ja kahden lapsensa kanssa viime vuonna, ja pian perhe saa kolmannen lapsen. Koskela viihtyy hyvin.
”Tärkeintä on, että ympärillä on paljon pienten lasten perheitä. Pihapiiri on elämän keskus.”
Hän nyökkäilee kuullessaan tutkimuksesta, jonka mukaan ihmiset hakevat yhä useammin kerrostaloista mahdollisuutta yhdessä oloon.
”Suunnittelussa vain ei tällä hetkellä useinkaan vastata tarpeeseen”, Eija Hasu sanoo.
Parhaimmillaan asukkaat voisivat suunnitella yhteistilat. Hasu nostaa esimerkiksi helsinkiläisen senioritalon, jonka nimi on Loppukiri. Sen asukkaat ovat olleet suunnittelemassa sekä asuntoja että yhteistiloja, joissa on muun muassa iso keittiö ja pesutupa lukunurkkauksineen sekä vierashuone.
Toppilansalmen alueelle valmistuu vuoteen 2015 mennessä noin 5 000 asukkaan uusi asuinalue. Rakennuttajista ainakin SRV suunnittelee ottavansa jossain Oulun kohteessa asukkaat mukaan suunnitteluun.
”Jossain talossa voisi olla käsityöhön, toisessa kuntoiluun sopiva tila. Miksi ei kerrostaloissa voisi varata tilaa huonekalujen entisöintiin tai vaikka auton tai polkupyörän korjaukseen?” Eija Hasu maalailee.
Petri Tulensalo lämpenee ideasta heti. Oma ehdotuskin mahdollisen tulevan kodin yhteistiloista tulee kuin apteekin hyllyltä: ”Kuntosali omassa talossa olisi kiva!”
