Vanhan hir­si­ta­lon rakoja ja reikiä

"Sisällä on hirret näkyvissä, samoin lattia on alkuperäinen. Voiko seiniä pestä vai onko imurointi ainoa puhdistustapa", kysyy Anu Linna.

Kysymykset: Talotohtori(a)txti.net
tai PL 28, 00601 Helsinki

"Sisällä on hirret näkyvissä, samoin lattia on alkuperäinen. Voiko seiniä pestä vai onko imurointi ainoa puhdistustapa", kysyy Anu Linna.

"Talossa on poltettu tupakkaa noin 30 vuotta ja tästä hajusta yritän päästä eroon. Entä hirsien välissä oleva aine? Se on jostain kohti tippunut ja nämä kolot haluaisin umpeen."

"Lattialankuissa on sormen mentävät raot. Voiko ne saada umpeen vai pitäisikö päälle pistää uusi lattia?"

Hirsiseiniä ja lankkulattioita voi kuurata mäntysuovalla ja hyvin vähällä vedellä. Jos on piintynyttä likaa, suopaan voi lisätä hienoa hiekkaa. Suovasta jää miellyttävä puhdas tuoksu, varsinkin jos se on aitoa vanhanaikaista, eikä mietoa nykysaippuaa. Tupakanhaju on kyllä ikävä juttu.

Hirsien rakotäytteiden tarkoituksen huomaatte pian: tiivisteet estävät vetoa. Käyttäkää joko entistä ainetta (olisiko se pellavarivettä vai kuiduilla vahvistettua savea?) tai kolmiomaisia puulistoja, sahoilta jäävää kanttausjätettä.

Lattiasta saa tiiviin vain nostamalla laudat ylös. Naulaustavasta ja purkajan kärsivällisyydestä riippuu, saadaanko laudat irti suhteellisen ehjinä. Ääritapauksessa naulat voi irrottaa rengasporalla ja reiät tapittaa umpeen. Jos lattia on piilonaulattu pontista, naulojen repeämätkin jäävät piiloon. Muutama ensimmäinen lauta särkyy joka tapauksessa, ja myös rakojen tilalle tarvitaan entisen vahvuista paikkauslautaa.

Jouko Ronkainen kummastelee reikiä 1890-luvun torpan hirsiseinissä. "Yhdellä seinällä reiät nousevat portaiden lailla, mutta aika jyrkästi. Toisessa seinässä reiät ja tapit nousevat kohtisuorasti hirsien salvoskohdan lähellä."

Reiät lienevät peräisin talon vielä vanhemmasta versiosta. Ne on peitetty puutapein ja kangastupoin.

Hirsitaloa pystytettäessä tarvittiin telineet, joko ulko- tai sisäpuolelle. Lattiaa ei vielä ollut, kun seiniä nostettiin. Vaakasuoran telinepuun toinen pää lyötiin seinään kairattuun parituumaiseen reikään ja toinen sidottiin köydellä ulompana seisovaan pystypuuhun. Vaakapuiden varaan ladottiin sitten pari lankkua työtasoksi.

Seinän noustessa tehtiin sopivalle korkeudelle uusi työtaso. Kun telineet purettiin, veistettiin seinässä oleva tiukka puu pintaa myöten kirveellä poikki. Löysempi puu voitiin irrottaa, jolloin seinään jäi kolo täytettäväksi - vaikka sitten kangastupolla.

Telinepuut olivat yleensä ohuita kuorimattomia kuusia. Vielä 1950-luvulla, kun olin kesätöissä kerrostalojen rakennustyömailla, näitä pyöreitä tötsiä seisoi kuin metsää välipohjien valumuotteja tukemassa. Ne oli liitetty toisiinsa vinolaudoin, ja me koulupojat purimme rakennelmia hitaasti ja hartaasti.

Kunnes mestari älysi luvata päiväurakan. Purkuhomma kävikin ihmeen äkkiä!

Panu Kaila

Ilmoita asiavirheestä