Törmäsitkö ruo­kain­toi­li­jaan, joka lupaa korjata kaikki ter­vey­son­gel­ma­si? – "Kyseessä on to­den­nä­köi­sim­min huijari"

Jos jokin ravintovillitys kuulostaa aivan liian hyvältä ollakseen totta, se on todennäköisesti pötyä, kertoo laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen. KUVA: Nea Ilmevalta
Hyvä Elämä 3.6.2018 10:10
Ida Roivainen

Ruokablogit, aikakauslehdet ja sosiaalinen media ovat täynnä erialisia dieettejä. Mutta mistä tietää, onko niissä järkeä? Kolme ravitsemuksen kanssa työskentelevää asiantuntijaa kertoo, millaiseen tietoon voi luottaa.

Yhä useammin törmää treenattuihin terveysguruihin, jotka lupaavat vinkeillään tehdä sinusta terveemmän, hoikemman ja onnellisemman. Kuulostaa houkuttelevalta.

– Ihminen vain on sellainen, että kun näkee tiukat vatsalihakset, pyöreän pepun ja upeat reisilihakset, hän vakuuttuu enemmän kuin jos asiantuntemusta jakaa harmaahapsinen ja ruttuinen tutkija. Valitettavasti on niin, että vaikka olisi saanut esimerkiksi personal trainerin tai lääkärin koulutuksen, se ei yksinään takaa sitä, että olisi tietoinen ravitsemuksesta, toteaa laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen.

Laatikainen kuuluu niihin terveydenhuollon ammattilaisiin, joilla on ravitsemushoitoon ja -terapiaan erikoistunut yliopistokoulutus. Suomessa laillistettu ravitsemusterapeutti tarvitsee lisäksi sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran myöntämän ja valvoman oikeuden työskennellä terveyskeskusten, sairaaloiden, yksityisten lääkäriasemien ja kuntoutuslaitosten ravitsemusterapeutteina.

Laatikaisen mukaan ravitsemuksen kanssa työskentelee kuitenkin paljon sellaisia henkilöitä, joilla ei oikeasti ole mitään asiantuntemusta väitteidensä tueksi. On ravintoterapeutteja, fytoterapeutteja, ravintoneuvojia, -valmentajia ja -experttejä.

– Monet heistä antavat ihan käypiä vinkkejä liikuntaan ja painonhallintaan. Mutta siinä vaiheessa, kun he alkavat tarjota terveyteen liittyviä ohjeita, kannattaa suhtautua kriittisesti, Laatikainen sanoo.

Mistä sitten tietää, kuka on luotettava asiantuntija?

Laatikaisen mukaan siitä, että henkilöllä on laillistetun ravitsemusterapeutin tai kansanterveystieteen koulutus tai hän on ravitsemustieteen tutkija.

Koulutuskaan ei tietenkään yksinään takaa sitä, onko henkilö laajasti perillä ravitsemustutkimuksesta. Laatikainen on kuitenkin sitä mieltä, että niihin henkilöihin, jotka ovat ravitsemuksen asiantuntijoita, voi luottaa enemmän kuin kehenkään muuhun.

Myös Hyvä Terveys -aikakauslehden päätoimittaja Päivi Virkkunen luottaa korkeakoulutettuihin asiantuntijoihin. Virkkusen mukaan terveyteen, liikuntaan ja ravitsemukseen keskittyvä lehti haastattelee juttuihinsa vain sellaisia asiantuntijoita, joiden erikoisalaa kukin juttu käsittelee.

– Meillä lähtökohta on se, että haastattelemme ihmisiä, jotka ovat opiskelleet sitä, mistä puhuvat. Me myös tarkistamme jutut asiantuntijoilla. Ravitsemusjuttuihimme ei haastatella muita kuin korkeakouluopinnot siitä suorittaneita, se on ihan selkeä juttu.

Virkkusen mukaan yksittäisten ihmisten ravitsemusvalinnoista voi kirjoittaa osana juttua, mutta kokemusasiantuntijan äänellä puhuva kertoo vain itsestään ja omista kokemuksistaan.

– Emme käytä tavallisten ihmisten tarinoita esimerkkeinä, joita voisi yleistää kaikille sopiviksi. Emme myöskään tee juttuja, joissa on asiantuntija ja vastapuoli, ja jätä lukijaa yksin päättämään, mikä on totta. Lähtökohta on aina se, että tieteessä on kulloinkin vallitseva yhteisymmärrys, jostain asiasta ja se on se, mihin mekin pohjaamme, Virkkunen toteaa.

Myös Kauneus ja Terveys -lehti pohjaa juttunsa aina lääketieteellisiin faktoihin ja asiantuntijatietoon.

– Tarkistamme väittämät aina asiantuntijoilla, ja mikäli terveystoimittaja käyttää jutussaan tutkimustuloksia, hän pyrkii aina pääsemään alkuperäistutkimuksen lähteelle. Useimmissa jutuissamme on oltava kaksi tai kolme asiantuntijaa. Yksi ei riitä, toteaa päätoimittaja Ulla Veirto.

Mistä tunnistaa luotettavan tutkimuksen?

Luotettavia tutkimuksia ovat ravitsemusterapeutti Laatikaisen mukaan esimerkiksi useiden tutkimuksien koosteet eli metatutkimukset, isot etenevät ihmistutkimukset tai satunnaistetut tutkimukset.

Käytännössä tällaisia ravintotutkimuksia tehdään Suomessa esimerkiksi Itä-Suomen ja Helsingin yliopistoissa sekä Valtion ravitsemusneuvottelukunnan toimesta. Neuvottelukunta laatii viralliset kansalliset ravitsemussuositukset, jotka perustuvat laajan pohjoismaisen asiantuntijaryhmän perusteellisen tieteellisen selvitystyön tuloksiin.

Ravitsemussuosituksia on annettu Suomessa vuodesta 1987 lähtien noin kahdeksan vuoden välein vastaamaan uusinta tutkimustietoa ravinnon ja terveyden välisistä yhteyksistä. Uusimmat suositukset hyväksyttiin syksyllä 2013.

– Jos siis yksi ihminen väittää, että tuhannet tutkimukset ovat valetta ja hän itse on löytänyt jotakin mullistavaa, kyseessä on todennäköisimmin huijari, Laatikainen sanoo.

Yksittäisiin terveysvillityksiin suhtautuu varauksella myös päätoimittaja Ulla Veirto.

– Jos vaikka netissä kohistaan paljon jostakin ruoka-aineesta, voimme kirjoittaa siitä jutun, mutta surullista kyllä, tuotamme aina pettymyksen innostujille. Yleensä villityksissä ei ole juuri mitään paikkaansa pitävää, Veirto sanoo.

Varauksella kannattaa suhtautua myös silloin, kun vedotaan ulkomaisiin huippuasiantuntijoihin, jotka tuntuvat olevan suomalaisten asiantuntijoiden kanssa lähes päinvastaista mieltä, toteaa ravitsemusterapeutti Laatikainen.

Tai jos vedotaan koeputkitutkimuksiin, eläintutkimuksiin tai johonkin joka kuulostaa aivan liian hyvältä ollakseen totta.

– Sellaiset ovat todennäköisesti huuhaata, Laatikainen sanoo.

Päätoimittaja Veirto puolestaan painottaa median ja toimittajien vastuuta siinä, mitä he terveysasioista kertovat.

– Emme halua antaa palstatilaa mielestämme käsittämättömille väitteille vaan ainoastaan tutkitulle faktalle.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Laatikainen ei ainakaan ole uskottava ravintoasioissa. Menneisyyden oppien paino rasitteena. Luottaisin ennemmin kliinistä työtä tekevän gastroenterologin ajatuksiin. Mutta heiltähän ei kysytä mitään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Useinkin on tullut törmättyä tuohon huijariin. Sen lyhenne on THL. Se toimii täysin bisnesmaailman ja lääketeollisuuden ohjauksella. Sieltä annetaan ns. viralliset ravintosuositukset terveydenhuoltoonkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juu näinhän se tietysti on. Varsinkin kun netissä niin sanottiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Etikkaa moraalille. Lääketehtaat eivät tienaa, jos ihmiset söisivät itsensä terveiksi. Siksi pitää muistaa kertoa, että ruualla ja ruokavaliolla ei voi parantaa sairauksia. Lääkärit ja lääketehtaat hoitavat vain sairauksia, eivät terveyttä ja tienaavat sillä. Mietippä. Pieni dilemma.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lääketehaalla menee satoja miljoonia yhden lääkkeen saamiseen siihen että sille saa myyntiluvan, mieti sitten sitä tienaamista. Luontaistuotteet eivät ole yhtä tutkittuja joita kyllä ostellaan ilman huolta huomisesta, mutta nehän eivät ole huijausta .

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ja juuri siksi lääkkeitä pitää määrätä ja paljon, että bisness luistaa ja kukoistaa. Viimeisin paljastus lääkkeistä oli Tamiflu-huijjaus. Käytännössä hyödytön lääke, mutta silti myydään edelleen. Täysin moraalitonta toimintaa niin lääkäreiltä kuin lääkefirmoilta...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Täysin samaa mieltä, yhdellä loppuu vatsan turvotus kun jättää leivän pois, niin kaikki jättää, vaikka persilja ja banaani tehoaa turvotukseen. Sitten ihmetellään suolisto vaivoja kuitenkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juuri näin. Järkyttävää miten nuorisolle ja hyvin monille aikuisillekkin menee täydestä kaikenlainen soopa. Sitten kun ihminen on aliravittu ja näkee nälkää niin anoreksiasta toipuminen voi viedä koko loppuelämän. Ja mikä on järkyttävintä että kouluissa ja päiväkodeissa ja juhlatilaisuuksissa otetaan huomioon kaikki nämä "dieettiläiset" joita voi olla jo alle kouluikäiset! Keittiöllä nähdään paljon vaivaa aterioiden suunnittelusta lähtien ja kun kyseinen tyyppi tulee syömään hän ei välttämättä edes syö tilaamaansa ateriaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Tuulivaroitus maa-alueille: Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson maakunnissa etelän ja lounaan välinen tuuli on vaarallisen voimakasta iltapäivällä ja illalla, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s. Etelä-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa etelätuuli on voimakasta aamupäivästä alkaen, tuulen nopeus puuskissa 15 m/s. Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Taivalkosken ja Kuusamon kuntia itätuuli on voimakasta iltapäivällä, tuulen nopeus puuskissa 15 m/s. Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnissa länsituuli on voimakasta iltapäivästä alkaen, tuulen nopeus puuskissa 15 m/s. Sadevaroitus: Satakunnan, Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa voi sataa aamusta alkaen runsaasti, yli 50 mm vuorokaudessa. Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa voi sataa rankasti, yli 20 mm tunnissa. Metsäpalovaroitus on voimassa Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnissa.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Juha Sipilä ehdottomasti jatkoon.

283 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Juha Sipilä ehdottomasti jatkoon.

Keskusta on ahneuden perikuva. Tämän osoittaa hallituksen ja erityisesti Sipilän toiminta. Köyhiltä ja sairailta leikata... Lue lisää...
KEPU PETTÄÄ AINA

Jari ja sarjakuvat

Jari

21.6.

Naapurit

22.6.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image