Yli 60 prosenttia suomalaisista kokee voivansa hyvin. Siitä huolimatta jopa 80 prosenttia Miten Suomi voi? –hyvinvointibarometriin kesän aikana vastanneista kokee Suomen oleva hyvinvointivaltio, missä hyvinvointi eriarvoistuu nopeasti.
Yli 7 300 vastaajasta lähes 70 prosenttia kuitenkin uskoo, että jokaisella suomalaisella on mahdollisuus hyvään elämään.
Barometrin vastausten mukaan suomalaisista suuri osa (64 prosenttia) kokee olevansa onnellinen.
Surua tunteviakin löytyy. Usein surullisia kyselyyn vastaajista kertoi olevan 17 prosenttia. Syrjäytyneeksi itsensä tuntevia kertoi olevan yhdeksän prosenttia vastaajista.
Ruoka mietityttää
Kyselyyn vastanneista 72 prosenttia miettii, onko suuhun menevä ape terveellistä. Ruoan maku ajaa silti terveyspohdintojen edelle, sillä ruoan makua päivittäin miettii päivittäin 83 prosenttia suomalaisista.
Ruokavaliota täydennettään usein purkista: 87 prosenttia vastanneista kertoi käyttävänsä vitamiineja ja hivenaineita. Luontaistuotteita käytti 23 prosenttia vastanneista.
Kahvi kuuluu suomalaisten arkeen. 75 prosenttia vastanneista nauttii kahvia päivittäin.
Aikaa riittää töihin ja vapaa-aikaan
Suurin osa vastanneista kertoo, että niin omaa kuin työntekoaikaa on riittävästi. Yli puolet vastaajista kertoo, että oma aika riittää hyvin lepoon, kotitöihin, ihmissuhteisiin ja harrastuksiin.
Vastaajat tekivät töitä uutterasti. 67 prosentin mukaan aika riittää hyvin tai erittäin hyvin töihin. Keskimääräinen kouluarvosana työtilanteelle on kahdeksan.
Miten Suomi voi? -hyvinvointibarometri 2012:n toteutti kolmatta kertaa Terve.fi yhdessä 15/30 Research Oy:n ja M3 Research Oy:n kanssa.
Kommentit
Terve ja vahva itsetunto ei ole itsekäs. Nöyrä asenne edustaa tervettä ja vahvaa itsetuntoa koska niitä ominaisuuksia siihen tarvitaan.
Eriarvoistumiseen ei pidä seikoittaa ihmisten erilaisia odotteita elämästään ja elämästä ylipäätänsä. Eivät kaikki halua elää jotain luksusta ja ylellisyyttä ja muuta turhuutta. On ihmisiä joille riittää vähempi materialismi. Kaikille luulisi kuitenkin olevan tärkeää ihmisarvoinen elämä ja sen edellytykset. Saada osakseen kunnioitusta, arvostusta ja tulla huomioonotetuksi tasa-arvoisena kansalaisena vaikka sitä materialismia ei palvoisikaan ja muuta itsekästä ja ahnetta systeemiä. Eikä ketään pidä vähätellä ja pitää vähempiarvoisena siksi, että ei halua pyrkiä elämässä valtaan, asemaan ja maineeseen. On ihmisiä jotka haluavat elää omaa elämäänsä ja yksityisyyttään rauhassa eikä mennä 'massaliikkeen' mukaan. Ja onneksi on olemassa vielä niitä joita kiinnostaa enemmän hyveellisyys kuin itsekkyys. Hyveellisyys ei tee ihmisestä täydellistä, mutta paremman! Itsekkyys on paheellista. Kukaan ihminen ei ole täydellisen itsekäs, mutta liian itsekkäitä nykymaailmassa riittää. Välinpitämättömyys ja piittaamattomuus toisista ihmisistä paljastaa sen.
Huonosti voivat eivät ole tienneet koko tutkimuksesta mitään.
Jos olisivat tietäneetkin, eivät ainakaan olisi jaksaneet vastata mihinkään kyselyihin.
Eriarvoistuminen on tullut keskuuteemme, toivottavasti ei pysyvästi. Olemmeko hyvinvointivaltio?
Jos jo lapsena kokee olevansa muita huonompi/heikompi/köyhempi, sitä perustunnetta on vaikea muuttaa aikustuttuakaan. Ja köyhyys ja työttömyys, siis huono-osaisuus näyttää periytyvän.
Itseä henkilökohtaisesti ärsyttää ne marisijat jotka on sitä mieltä että kaikille kuuluisi kaikki samat edut jne. Viimeaikaisemmissa jutteluissa eri ihmisryhmien kanssa esiin noussut lasten harrastukset. Kaikkien pitäisi päästä harrastamaan kaikkea, mikään ei saisi maksaa mitään ja kaikki pitäisi verorahoilla kattaa. Minusta järjenköyhä ajattelutapa. Ne verorahatkaan kun ei kaikkeen riitä, onhan nykyisellään nähtävissä että hädin tuskin välttämättömimpään nippa nappa, saati johonkin harrastus tms kirstuihin.
Hieno kysely. Onkohan toteutus ihan tasapuolinen? Väitän että kyselyn ulkopuolelle on jäänyt lähes kaikki joilla ei mene niin hyvin, moni ei ole edes tiennyt koko kyselystä.
Osallistuin tuohon tutkimukseen. Ja kyllä minulla riittää aikaa lepoon, harrastuksiin, perheelle ja jää vielä ylimääräistä, sitä ei näet otettu huomioon tuossa kyselyssä, onko vastaaja työtön vai ei.
Tuo ihmisten eriarvoisuus on mielenkiintoinen juttu. Miksi ihmistä joka olisi yhteiskunnallisesti merkittävä ja suoriutuisi tehtävistään hyvin ei saisi pitää parempana, kuin sellaista joka ei ole kiinnostunut mistään ja kittaa kotona kaljaa yhteiskunnan laskuun? Tottakai vapaassa markkinataloudessa hyvinvointi ja vauraus on pitkälle kiinni omassa tekemisessä ja niin sen pitää ollakkin. Muussa tapauksessa en tod. heräis töihin.
Eriarvoisuudessa on kyse siitä että kaikilla ei ole käytännössä mahdollisuuksia menestyä samalla tavalla kuin toisten. Vaikka taitoa ja kykyä löytyisikin. Syitä tähän on monenlaisia. Ei pelkästään yksilön talous. Myös terveys, lähipiirin tavat ja sosiaalisten taitojen hallinta vaikuttaa miten ihminen pärjää ja menestyy.
Suomessa on globaalissa mittakaavassa poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet yksilöillä toteuttaa itseään. Ratkaisevaa on lapsen/lasten omien huoltajien toiminta, ovatko he tolkkuja eli eivät.
Suomessa on syrjäytyneitä ehkä omasta tahdostaan, mutta pahempaa on jos on syrjäytetty toisten tahdosta! Kumpikaan ilmiö ei ole hyvä. Ensimmäisessä ei ole vapaata tahtoa riistetty, mutta toisessa on! Omasta tahdostaan syrjäytyneitä tulisi kannustaa oman elämänsä haltijaksi ja niille jotka on toisten tahdosta syrjäytetty tulisi antaa oikeutta.
"Suomessa mahdollisuus jokaisella hyvään elämään", totta! Mutta OIKEUTTA siihen jokaiselle ei anneta.