Ärtyvän suolen oireyhtymä kiusaa monia suomalaisia. Gastroenterologi Olli-Pekka Koivurova Oulun Mehiläisestä arvioi, että tästä stressivatsaksi kutsutusta riesasta kärsii noin 15 prosenttia aikuisista.
Vatsan turvottelua, ilmavaivoja, kipua, ummetusta ja ripulia aiheuttavasta vaivasta ei keskustella työpaikan kahvipöydässä, vaan ihmiset häpeävät oireitaan ja jännittävät niiden vuoksi sosiaalisia tilanteita. Suoliston murina ei saa häiritä tärkeää palaveria.
"Ärtyvä suoli on yleistyvä oireyhtymä, joka liittyy parantuneeseen sosioekonomiseen asemaan ja elintason nousuun. Silti sitä ei koeta miksikään aatelisten vaivaksi", Koivurova sanoo.
Nyky-yhteiskunnan kiire, epäsäännöllinen ruokailurytmi, runsaat ateriat ja hotkiminen ärsyttävät vatsaa. Toiminnallisia suolistovaivoja siedetään huonommin kuin ennen. Ihmiset kokevat pienetkin oireet kiusallisiksi ja vaativat myös elintoiminnoiltaan säännöllisyyttä.
"Maalaisvaltaisessa yhteiskunnassa sosiaalinen kanssakäynti ei ollut jatkuvaa, ja vatsaoireiden sietäminen oli helpompaa. Nyt työskennellään tiiviissä ryhmässä koko päivä, jolloin tietynlaiset oireet voivat häiritä yhdessäoloa ja aiheuttaa häpeää."
Pahimmillaan oireet heikentävät työtehoa ja lisäävät poissaoloja. Naiset kärsivät oireyhtymästä miehiä useammin osin hormonaalisista syistä.
Kyse on toiminnallisesta vaivasta, eli suolesta ei löydy näkyvää vikaa. Vaiva saattaa olla hyvinkin kiusallinen, muttei silti vaarallinen.
Oireiden syitä ei tarkkaan tiedetä, mutta vaivasta kärsivien suoli on tavallista herkempi supistelemaan ja reagoimaan ärsytyksiin, kuten suolen seinämän normaaliin venytykseen. Suoli reagoi myös stressiin, jännittyneisyyteen, hermostuneisuuteen ja masentuneisuuteen.
Lääketieteen lisensiaatti Markku Hillilän tuoreen väitöstutkimuksen mukaan näillä potilailla on muita enemmän masentuneisuutta, ahdistuneisuutta ja erilaisia fyysisiä oireita päänsärystä selkäkipuun.
On myös havaittu, että ärtyvän suolen oireyhtymä voi ilmetä hyvin niukkana tulehduksena ja bakteerikannan muutoksina paksusuolessa, vaikka nämä muutokset eivät näy koepalassa. Lisäksi potilaiden autonomisen hermoston toiminnasta on löydetty poikkeavuuksia.
Luulotaudista ei siis ole kyse. Paksusuolen lisäksi ohutsuoli on osallisena oireisiin.
Ruokavaliolla on merkitystä oireiden synnyssä ja hoidossa. Yhtä kaikille sopivaa dieettiä ei kuitenkaan ole, joten potilaan pitää kokeilla, mikä on itselle paras.
Kahvi ja keinomakeutusaineet, kuten ksylitoli, fruktoosi ja aspartaami aiheuttavat usein vatsavaivoja, kuten ripulia. "Lapset tuntuvat sietävän ksylitolia varsin hyvin, mutta osa aikuisista ei. Myös light-limsat ovat usein mahavaivojen syynä", Koivurova kertoo.
Ärsyttävien ruoka-aineiden välttäminen helpottaa oireita. Joidenkin vatsa ärtyy maustetusta ja rasvaisesta ruuasta, sipulista, kaalista, pavuista ja paprikasta. Kannattaa myös syödä säännöllisesti, riittävän usein ja pieniä aterioita kerrallaan.
Kuitua pidetään tärkeänä vatsan hyvinvoinnille, koska se edistää suolen toimintaa ja helpottaa ummetusta. Jotkut kuitenkin saavat mahanpuruja ruisleivästä. Heillä kuitu vain lisää ilmavaivoja ja turvottaa vatsaa.
"Osa potilaista kokee, että karppaus vähentää ilmavaivoja, mutta toisaalta se voi lisätä ummetusta. Hoitokeinona sitä ei käytetä, vaan se on potilaan oma valinta", Koivurova jatkaa.
Probiootit eli maitohappobakteerit helpottavat usein mahaoireita. "Suosittelen probiootteja rutiininomaisesti lähes kaikille oirehtijoille", Koivurova sanoo.
Tutkimuksissa on saatu rohkaisevia tuloksia niiden hyödyistä, mutta lisäselvityksiä kaivataan. "Ongelma on, että eri yritysten valmisteita löytyy maailmalta toistasataa, ja lähes jokaisella on omat bakteerikantansa. Tutkimusjoukot ovat varsin pieniä."
Probiootteja käytetään usein ehkäisemään antibioottiripulia, koska antibiootit muuttavat bakteerikantaa suolessa ja probiootit auttavat bakteerikannan palautumista ennalleen. Toisaalta probiootit nopeuttavat suolen läpikulkuaikaa.
Ärtyvään suoleen on yritetty kehittää täsmälääkettä, mutta vielä sitä ei ole markkinoilla. Yhdysvalloissa potilaille suositellaan rentoutusharjoituksia, koska stressi lisää oireilua.
Ummetusta ja suoliston kouristelua voidaan hoitaa eri valmisteilla, ja lisäksi masennuslääkkeet voivat vähentää toiminnallisia vatsakipuja.
Omahoito on kuitenkin kaiken aa ja oo.
Vaiva puhkeaa usein nuorella aikuisiällä. Oireille on tyypillistä vaihtelu, ja välillä ne voivat olla poissa kokonaan.
Lääkäri pystyy usein tekemään diagnoosin pelkkien oireiden perusteella, mutta muut sairaudet pitää sulkea ensin pois.
Usein mahavaivojen aiheuttajaksi paljastuukin maito. "Joka viidennellä suomalaisella on laktoosi-intoleranssi, mutta maidon muutkin tekijät, kuten maitoproteiini, voivat aiheuttaa oireita."
Keliakian vasta-aineet voidaan määrittää verestä, mutta diagnoosi vaatii koepalan suolesta. Tähystys on välillä paikallaan vatsavaivojen syiden selvittelyssä.
Suolistosyöpä sekä tulehdukselliset suolistosairaudet, kuten haavainen paksusuolentulehdus ja Crohnin tauti, ovat lisääntymässä myös, joten niidenkin mahdollisuus täytyy pitää mielessä.
