Etelän rinteillä jo alkutalvi oli ruuhkainen, mutta pohjoisen keskuksia pyhien sijoittuminen ei suosinut, mikä näkyi kävijämäärissä.

"Kaiken kaikkiaan kasvua kertyi kuitenkin lähes kymmenen prosenttia", kertoo Suomen hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Sari Tollet.

Suomessa on lähes sata hiihtokeskusta, ja kisa laskettelijoista on kova.

Sari Tolletin mukaan hissilippujen hinnoilla keskukset eivät kuitenkaan ole lähteneet kilpailemaan.

"Suurimmilla laskettelukeskuksilla hintataso on keskimäärin sama. Jos hintaeroja haetaan, niitä löytyy alkukauden ja sesonkihuippujen pakettien välillä", Tollet toteaa.

"Suomessa rinteet pyrkivät erottautumaan pikemminkin hissien aukioloajoilla, varausjärjestelmillä ja rinteiden monipuolisuudella."

Maine on tärkeä etenkin nuorista laskettelijoista kilpailtaessa.

"Laskettelu on sosiaalinen harrastus. Nuorten aikuisten päätöksiin vaikuttaa muita enemmän se, missä kaverit käyvät laskettelemassa."

Kilpailu asiakkaista panee hiihtokeskukset kehittämään jatkuvasti toimintaansa ja tekemään uusia investointeja.

Kuluvalle hiihtokaudelle esimerkiksi Ruka sai valmiiksi kävelykeskustansa ytimen ja uuden kisarinteen.

Levillä on valmistunut kylpylähotellin laajennus. Pyhä mainostaa paitsi uutta, nopeaa tuolihissiään, uuden kisarinteen lisäksi.

Vuokatin valttina lapsiperheille on helppokäyttöinen mattohissi.

Isoilla hiihtokeskuksilla on varaa tarjota lähes kaikkea kaikille: omaa rauhaa sitä arvostaville ja yöelämää after ski -väelle.

Sari Tolletin mukaan keskisuurilla laskettelukeskuksilla on painetta profiloitua suuria enemmän.

Esimerkiksi Tahkoon liittyy mielikuvia ennemminkin nuorten aikuisten kuin lapsiperheiden paikkana, Vuokatti houkuttelee useammin lapsiperheitä kuin vilkkaasta yöelämästä kiinnostuneita.

Aktiivisten laskettelijoiden määrä Suomessa kasvoi viime vuonna. Suomen hiihtokeskusyhdistyksen selvityksen mukaan valtaosa harrastajista on perinteisen laskettelun kannalla: reilut 80 prosenttia liikkuu rinteissä laskettelusuksin.

Lumilautailua harrastaa noin kolmannes laskijoista.

"Lapset ovat avainasemassa. Kun jälkikasvu innostuu laskettelusta, yleensä koko perhe lähtee mukaan harrastukseen", Sari Tollet sanoo.

Tämä on huomattu myös talvilomakeskuksissa. Esimerkiksi Levillä lastenrinteitä on kaikkiaan kymmenen, Ylläksellä yli kaksikymmentä.

Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen Werneri-hiihtokoulussa on mukana kuutisenkymmentä hiihtokeskusta.

"Tämä on Suomen erikoisuus. Vastaavanlaista järjestelmää ei ole muualla maailmassa", Tollet sanoo.

Kruunun edullinen kurssi on houkutellut laskettelijoita viime aikoina etenkin naapurimaahan.

Tollet sanoo, että Suomesta lähdetään ulkomaiden rinteisiin etupäässä vaihtelua -- ei niinkään korkeita mäkiä -- hakemaan.

"Useimmille kotimaan rinteissä on kuitenkin tarpeeksi haastavuutta", hän toteaa.

Tolletin mukaan ulkomaisiin hiihtokeskuksiin kannetut eurot eivät ole kotimaisilta yrittäjiltä pois.

"Tutkimusten mukaan ulkomaille laskettelemaan lähtevät käyttävät keskimääräistä enemmän myös suomalaisten hiihtokeskusten palveluita."

Naapurimaan kohteista suomalaiset suuntaavat useimmiten Pohjois-Ruotsissa sijaitsevaan Åreen.

Ruotsin suosituimmassa talvilomakohteessa on yli sata rinnettä, joilla korkeuseroa on enimmillään 1 000 metriä. Åren pisimmällä rinteellä on mittaa 6 500 metriä.