Myös puutiaisaivokuumeet ovat lisääntyneet 2000-luvulla, ja tapauksia on ilmennyt uusilla alueilla, kuten Simossa ja Varkaudessa.
"Simon kahdesta sairastuneesta toinen on varmasti saanut taudin punkin puremasta Simossa", kertoo Helsingin yliopiston virologian professori
Borrelioosiin sairastuu vuosittain arviolta yli 4000 ja puutiaisaivokuumeeseen 20-40 suomalaista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rekisteriin ilmoitettiin viime vuonna reilut 1300 borrelioosia, eli vain laboratorioissa varmistetut tapaukset päätyvät tilastoon.
"Puutiaisaivokuumeiden määrä ei ole vähentynyt, vaikka rokotukset ovat yleistyneet", muistuttaa Oksi.
Borrelioosin voi saada miltä tahansa punkkiseudulta, mutta puutiaisaivokuume on toistaiseksi tarttunut vain rajatuilta alueilta.
Antti Vaheri kertoo, että muun muassa Kokkolan saaristossa ja Närpiössä on ollut rajuoireisia puutiaisaivokuumeita. Näiltä seuduilta on löytynyt itäistä punkkilajia, joka on levinnyt Venäjältä.
"Se kantaa vaarallisempaa siperianvirusta, joka aiheuttaa vaikeamman taudinkuvan kuin läntinen, eurooppalainen punkki", Vaheri sanoo.
Hän lähtee kesällä punkkijahtiin Simoon selvittämään, kumpaa lajia paikallinen kanta edustaa.
"Peräti 40 prosenttia borreliooseista ilmenee Ahvenanmaalla ja iso osa Etelä-Suomessa, mutta kyllä niitä on todettu Oulun ja Lapin lääneissäkin asuvilla", kertoo tartuntatautilääkäri
Borrelioosia vastaan ei ole rokotetta. Tauti hoituu antibiooteilla, jos kuurin aloittaa, kun oireet rajoittuvat ihoon. Pureman ympärille ilmaantuu ensioireena tavallisesti rengasmainen, laajeneva ihottuma.
Jos tauti kehittyy pidemmälle ja tulee nivel-, keskushermosto- tai sydänoireita, hoito ei ole niin helppoa. Jos antibiootin aloittaa vasta tällöin, jälkioireita jää yli kymmenelle prosentille potilaista. Vielä ei tiedetä varmasti, johtuvatko jälkioireet autoimmuunitaudista vai pitkittyneestä infektiosta.
Oksi arvioi, että Suomessa 2-3 potilasta on kuollut borrelioosiin ja yhtä moni puutiaisaivokuumeeseen, vaikka se on huomattavasti harvinaisempi. Näin ollen puutiaisaivokuume on paljon vaarallisempi tauti, johon sairastuneista noin prosentti menehtyy.
Antti Vaheri tietää yhden tapauksen, jossa potilas sai yhtä aikaa sekä borrelioosin että puutiaisaivokuumeen ja kuoli. Muita kuolemantapauksia hänen tiedossaan ei ole.
Virusta vastaan on tehokas rokote, mutta antibiootit eivät siihen auta. Puutiaisaivokuumetta aiheuttavaa TBE-virusta kantaa alle prosentti Suomen ja 1-2 prosenttia TBE-alueiden punkeista.
Punkki ei putoa puusta Punkit liikkuvat heinikoissa ja pensaikoissa aluskasvillisuuden seassa. Ne suosivat erityisesti lehtometsiä ja rantalepikkoja.
Punkit eivät pudottaudu ihmisten päälle lepistä, sillä ne eivät yleensä kiipeä kasvillisuudessa metriä korkeammalle.
Puremalta on lähes mahdoton välttyä, jos liikkuu punkkimaastossa. Nukkapintaiset kankaat keräävät punkkeja herkemmin kuin sileät. Vaaleista vaatteista punkit löytyvät paremmin kuin tummista.
Punkkisyyni kannattaa tehdä tiuhaan, jos liikkuu punkkialueella. Borrelia ei tartu heti, vaan vaatii punkilta useiden tuntien, jopa vuorokauden kiinnittymisajan.
Sen sijaan virus tarttuu heti, kun punkki kärsänsä upottaa. Toisaalta punkki ei pure heti, vaan etsii ohutta ihoa, jossa on verisuonia alla. Tällaisia ovat muun muassa nivukset, reiden sisäpinta, kainalot ja päänahka.
Punkki poistetaan apteekeissa myytävillä punkkipihdeillä. Pihdeillä otetaan kärsästä kiinni. Vartaloa ei saa puristaa, koska Borrelia-bakteeri pesii punkin ohutsuolessa.
Viruksen kannalta on ihan sama, miten punkin poistaa. Pääasia on, ettei punkki ehdi purra.
Simolaiset innostuivat rokotuksista Punkkibussi käy tänä vuonna ensimmäistä kertaa Simossa rokottamassa väkeä puutiaisaivokuumetta vastaan.
Keski-Pohjanmaan Hoitopalvelu Oy:n bussi kiertää länsirannikkoa 18 kunnassa ja rokottaa tänä vuonna arviolta 4500-5000 ihmistä.
Tieto puutiaisaivokuumeesta sai simolaiset liikkeelle. Kun bussi vieraili siellä ensimmäisen kerran 12. toukokuuta, yli 200 kävi ottamassa rokotteen. Toisen kerran bussi menee Simoon antamaan rokotuksia ensi tiistaina.
Vain Ahvenanmaalla asuvat yli 7-vuotiaat saavat rokotteen ilmaiseksi. Muut maksavat kolmen piikin satsista yli sata euroa.
Ensimmäinen annos kannattaa ottaa loppuvuodesta tai viimeistään alkukeväästä ja toinen alkukesästä. Kolmas laitetaan vuoden kuluttua. Uusintarokotus annetaan ensin kolmen vuoden kuluttua, sitten viiden vuoden välein ja yli 60-vuotiaille kolmen vuoden välein.
"Olemme rokottaneet kaikki yhdestä vuodesta ylöspäin siitä huolimatta, että joidenkin lääkärien mielestä vain seitsemästä vuodesta ylöspäin olisi tarpeellista. Itävallassa rokotetaan kaikki yhdestä vuodesta ylöspäin. Mitään haittaa rokotteesta ei ole osoitettu olevan", Keski-Pohjanmaan Hoitopalvelun toimitusjohtaja Reijo Niemelä sanoo.
Pienillä lapsilla taudin oireet ovat pääsääntöisesti lievät.
Toissa vuonna rokotteet loppuivat kesken, mutta nyt niitä Niemelän mukaan riittää kaikille. Bussiin ei tarvita rokotereseptiä, eikä rokotetta tarvitse hakea itse apteekista, vaan niitä on tilattu iso satsi valmiiksi.
"Meille on soitettu Oulusta, Raahesta ja Haukiputaalta ja pyydetty rokottamaan, mutta käymme vain alueilla, joilla on ilmennyt tartuntoja."
Antti Vaheri suosittelee rokotetta niille, jotka oleskelevat pitkään tautialueilla punkkikauden aikana
Kommentit
H. Yrjänäinen väitöskirja 15.5.2009: On siis ilmeistä, että hiirimallissamme osa B. burgdorferi spirokeetoista pystyy välttämään keftriaksonihoidon vaikutuksen joko hakeutumalla elimistössä kudokseen, jossa antibiootin pitoisuus ei nouse riittävän korkeaksi, tai ne kykenevät muuntautumaan metabolisesti inaktiiviin tilaan eikä mikrobilääke yhdessä immuunipuolustuksen kanssa onnistu tappamaan niitä. P.Hartiala väitöskirja 6.2.2009: Väistämällä neutrofiilien ja komplementtijärjestelmän hyökkäyksen borrelia pystyy tehostamaan leviämistään elimistöön ja mahdollisesti piiloutumaan aiheuttaakseen oireita myöhemmin Suomen Akatemia 2008: Lymen borrelioosia aiheuttava Borrelia-bakteeri on taitava suojautumaan antibiooteilta A.Alitalo väitöskirja 2004: Borrelia-bakteeri pystyy väistämään infektoimansa ihmisen tai eläimen elimistön immuunipuolustus-järjestelmän hyökkäyksen ja säilymään hengissä jopa vuosia isäntänsä elimistössä Että se niistä autoimmuunioireista.
Oulussa tällä viikolla viimeksi ruuvasin kissasta irti punkkia.
Onko punkkeja siis vain rannikkokunnissa vai tulevatko ne valtaamaan enemmän alaa myös sisämaassa ilmaston lämpenemisen myötä tulevaisuudessa? Onko niitä kaupungissa?
Punkit leviävät nopeasti lemmikkieläinten/ luonnoneläinten, sekä ihmisten mukana.Minulle kerrottiin "lääkäri" , että punkki on niin sinnikäs elävä, jotta kuolee sataprosenttisen varmasti vain polttamalla.Asun Iissä ja täällä on aivan hirveästi puutiaisia, useampi on ollut jo tänä keväänä kiinnittyneenä ja tänäkin aamuna poistin yhden joka oli vasta kiinnittymässä enkä ole kuljeksinut missään metsissä,rannoilla tai vitikoissa vain omalla pihalla jonka nurmikko pidetään lyhyenä ja aurinko pääsee paistamaan, punkkihan tykkää lymytä kosteassa pitkässä heinikossa.On tämä kyllä pelottavaa, mutta ei auta kuin yrittää kestää.Lasten kanssa on tosi hankalaa koska he eivät antaisi poistaa niitä. Olen heidän isoäitinsä ja nytkin kolme vanhinta tulee hoitoon muuttohommien takia.
Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa tähän.
hyi, en koskaan muuta täältä ylälapista pois!hyhhh
Kertokaa ihmeessä mistä nämät punkit nyt on levinneet en ennen ole kuullut maallakaan niinstä olen ollut kesän saaristossa kokkolan seudulla lasten hoitajana eikä koskaan puhuttu punkeista tappaako niitä mikään toinen eläin tai muurahainen