Syrjähyppyseuraa voi etsiä nettipalvelusta, ja lehdet esittelevät kolmen aikuisen polyamoria-perheitä. Erillään asuva tuttavapariskunta kertoo menneensä naimisiin lähinnä taloudellisista syistä.
Jotain suomalaiselle parisuhteelle on tapahtunut, sanoo Väestöliiton tutkija Osmo Kontula. Esimerkiksi naisten solmimien rakkaudettomien suhteiden määrä on kasvanut roimasti.
Vapaille ihmisille sallitaan yksilönvapauden nimissä lähes mitä vain, Kontula sanoo. Esimerkiksi erilaiset seksimieltymykset ovat vapaasti kunkin valittavissa, kunhan ei satuta muita.
Seksuaalisesti vapautuvat arvot eivät kuitenkaan välttämättä heilauta käsityksiä parisuhteen ja perhe-elämän ihanteista. Niissä suomalaiset ovat yhä lujemmin uskollisuuden kannalla, käy ilmi 1970-luvulta lähtien tehdyistä tutkimuksista.
– Suhtautuminen uskottomuuteen on mennyt koko ajan tiukempaan suuntaan, Kontula sanoo.
Yksi asia kuitenkin on ja pysyy: elämässä koettujen rakkauksien määrä. Suomalainen rakastaa elämänsä aikana romanttisesti keskimäärin kahta tai kolmea ihmistä.

Kommentit
Onneksi en edes pidä lapsista jotta senvuoksi tarvitsee harkitakkaan avioliittoa. En seurustele enkä halua mitään suhdetta, rakastin kerran mutta kosinnalle sanoin kuitenkin EI. Liian paljon nettitreffipalstoilla on avio/avomiehiä jotka hakee salaista seuraa, surullista mutta totta. Jos jollakulla lukijalla on onnellinen liitto, hoitakaa ja pitäkää siitä huolta sillä mikään ei ole itsestäänselvyys.
Jep, nettitreffit on roskaa. Ei niitä tarvitse ajatellakkaan saman katon alla asuessa, tuntuis ainakin siltä. Seurustelin kolme vuotta, ja asuttiin yhessä pari. Kunnes halusin erota. Naimisissa ei oltu, ei edes kihloissa. Mutta rakastin ja huolehdin hänestä. Tuo tekstin polyamoria on hirveetä shaissea, kun tietää että luonnontilassa monikaan ei välitä samasta sukupuolesta makuuhuoneessa. M31v
No ei jää muuta mahdollisuutta useiden naissuhteiden pettmysten jälkeen, mieluummin yksin ja ilman, ei voi mitään aina nainen pettää. paras itsepuolustus on itsetyydytys.
Olen rakastanut jo kahta tai kolmea naista. Siinäkö se onnellinen elämä meni jo?
Mikään parisuhde ei toimi jos toinen puoiso on alistetussa asemassa tavalla tai toisella. Tasa-arvoa,rakkautta ja empatiaa,silloin kumpikin saa tasapuolisesti sen mitä kuuluukin. Välillä on parempi ajatella vain puolisoa eikä vain omien tarpeiden tyydytystä,jos itseä ei haluttaisi niin onko kova homma antaa hiukan rakkauden lämpöä että se elämänsä tärkein saisi kokea haluamansa? Ei se siitä kulu mutta pienet kosketukset ja rakastelu tuo sitä sidettä joka pitää huolen siitä ettei sitä lähdetä naapurista hakemaan!
minä menin rakkaudesta vaikka tunteet horjuivatkin ku näin niin paljon miehiä mutta petyin,en tänä päivänä rakasta ketään miestä .paitsi poikaani joka on mies ja lapsia ja äitiä ja siskoa ja hänen lapsiaan.mutta miehiin on luotto mennyt täysin.en usko kuin sen mitä olen nähnyt ja kokenut
On joitakin arvoja ja tapoja jotka yhteiskuntaa tukevat ja siten eloamme yhdes auttavat.
Toivoisi edes lasten takia aikuisten toimivan vastuullisesti.
Rohkeutta ja voimia kaikille, katsanto taakse sukupolvien historiaan ja sitten tulevaisuuteen.
Minä olen rakastanut aiemmin yhtä naista. Luulen, että artikkelin "keskimäärin kahta tai kolmea" pitää täysin paikkaansa. Olen ainakin onnellisempi uskoessa siihen. Minusta yhtä rakastamalla vain, on ainoastaan on jotenkin kehittymätön hämäryys. Uskon tulevaisuuteen, en tuskaan mitä aiempi kirjoittaja viittaa "salaisesta seurasta". Tuossa asiassa ei voi yleistää, kuin hulttio seurassa.
Olen elämässäni rakastanut vain yhtä miestä, en kuitenkaan halunnut avioon/avoliittoon hänenkanssaan. Mielestäni avioliitto on tullu tiensäpäähän. Jos lapsia haluaa niitä voi näin sinkkunakin tehdä. Olen mieluimmin sinkku kuin kenenkään kontroloitavana. Ei oikein innosta mikään aioliiitto höpötys.
Aivan tarpeeksi täällä netissä törmää niihin ns. onnellisiin aviomiehiin jotka hakee salaista seuraa, että se siitä onnellisesta parisuhteesta.
Jos kerran nainen on vain taloudellisista syistä naimisissa ja sitä ei oikeasti "kiinnosta mikään avioliitto höpötys", niin turhan ihmetellä miksi ne aviomiehet hakevat sitä muuta seuraa.
Juu niin voi, rahaa tulee sinkku vanhemmalle huomattavasti enemmän;)
Niin tulee, ja elatusmaksut päälle + sitten pitää ruikuttaa kuinka on vaikeaa, ei mihinkään pääse koskaan kun on lapsia.
Ymmärrän viestisi sisällön, mutta yhden asian ehdotan sinun harkitsevan uudestaan. Jos kuviteltu tuleva lapsesi saisi päättää, hän tahtoisi (ja tarvitsisi) äidin lisäksi myös isän. Vanhempien rakastava yhteiselämä on lapsen paras koti.
Jos on mies, niin ei niitä lapsia voi sinkkuna tehdä, vaikka haluaisikin. Kyllä siihen naispuolinen kaveriksi tarvitaan. Siinä mielessä nämä kaiken maailman hedelmöityshoidot on hyvin epätasa-arvoisia