”Konepellille päätyessään hirven kokoinen eläin tekee valitettavasti hirven kokoista tuhoa”, kiteyttää liikenneopettaja Hannu Haka autokoulu Moviasta.
”Valitettavan usein autoilija mieltää, että tietä käyttävä hevonen on täysin ratsastajan tai ohjastajan hallinnassa. Tätähän ei elävän eläimen suhteen voi koskaan varmaksi tietää.”
Vaikka nykyään hevosille on yhä enenevässä määrin tarjolla erikseen määriteltyjä ulkoilu-, harjoitus- ja siirtymäreittejä, aina löytyy tilanteita, jolloin hevosen kanssa on uskaltauduttava myös liikenteen sekaan. Tämän päivän aikuisharrastaja muistaa ehkä ajat 30 vuotta sitten, jolloin hevosen kanssa sopi sujuvasti niin maantien laitaan kuin pyöräteillekin.
”Jo autojen määrä, liikenteen nopeudesta puhumattakaan, on kasvanut valtavasti muutamassa kymmenessä vuodessa. Lisäksi auton ratissa on myös entistä enemmän ihmisiä, joilla ei ole minkäänlaista kosketusta eläimiin tai ymmärrystä niiden käytöksestä”, Haka muistuttaa.
Pakoeläimenä hevonen pelkää asioita, joita ihminen ei välttämättä edes huomaa. Toisekseen suuri ja reaktiossaan nopea eläin ehtii singahtaa liikkeelle ennen kuin ratsastaja tai ohjastaja on tilanteen tasalla. Säikähtänyt hevonen ei myöskään automaattisesti suuntaa eteenpäin, vaan saattaa hypätä vaikka suoraan sivulle – ja pahimmassa tapauksessa ajoneuvon eteen.
”Tieliikennelain mukaan ajoneuvon kuljettajan on noudatettava tarpeellista varovaisuutta ja käytettävä riittävän alhaista nopeutta lähestyessään tiellä olevaa hevosta. Hevonen on syytä ohittaa riittävän kaukaa, ja ohitus on suoritettava rauhallisesti ja ripeästi”, ohjeistaa itsekin ravikärryillä viihtyvä Hannu Haka.
”Hevosen kohdalla ei missään nimessä saa kiihdyttää, saati antaa varoitukseksi äänimerkkiä. Myös hevosen taakse tai rinnalle matelemaan jääminen on vaarallista. Oikein lepattavan pressun tai kolisevan peräkärryn kanssa neuvoisin välttämään ohitustilannetta kokonaan.”
Velvollisuus varovaisuuteen ja muiden tielläliikkujien huomioimiseen lankeaa tasapuolisesti niin auton kuin hevosajoneuvonkin kuljettajalle.
Hevosen kanssa liikkujan tulee huolehtia myös näkyvyydestään, sillä talviaikaan ja myös kesäisen sadepäivän hämärässä hevosajoneuvo saattaa jäädä autoilijalta huomaamatta. Varoliivi, heijastimet sekä erityisesti kärryissä kulkusuuntaa osoittavat valot helpottavat näkymistä. Hevosajoneuvossa tulee olla kulkusuunnassa vasemmalla eteenpäin valkoista ja taaksepäin punaista valoa näyttävä valaisin.
”Liikenne näyttää hyvin erilaiselta ratsailta tai kärryiltä katsottuna, joten parhaita opastajia hevosen kohtaamiseen ovatkin hevosihmiset itse. Vaikka perusasiat käydäänkin läpi, liikenneopetuksessa pystytään valitettavan vähän paneutumaan hevosajoneuvojen kohtaamiseen”, Haka pohtii.
”Tässä kohtaa voisi haasteen heittää hevosihmisten suuntaan: yhteistyö paikallisten autokoulujen ja oppilaitosten kanssa sekä erilaiset tietoiskut ja kampanjat lisäävät tietoa ja ymmärrystä puolin ja toisin.”
Kommentit
Kyllä tässä nykyliikenteessä tuntee itsensä pakoelaimeksi autojen perässäroikkumisen ja arvaamattoman käytöksen vuoksi.
Hyvä juttu, tosin en ymmärrä, että on mitenkään valitettavaa että se tekee autolle hirven kaltaista tuhoa. Jos moka on autoilijan, olisi kauheaa jos aina kärsisivät eläin ja ohjastaja/ratsastaja, hevosen kohdalla vahinko voi olla lopullista.
että keskiverto hevonen painaa 100kg ENEMMÄn kuin hirvi.
Ihan älyttömän asiallinen juttu kummaltakin kantilta. Juuri pari viikkoa sitten hiljaisella hiekkatiellä tapahtui ikävä välikohtaus, kun traktorikuski ison peräkärryn kanssa päätti ajella silmät kiinni ja muista piittaamatta. Kaasutti varuiksi vielä kohdalla.:-(
90-prosenttisesti ovat autoilijat osanneet hienosti ohittaa. 30 vuoden kokemus on kuitenkin osoittanut, että jostain syystä ammattikuskit hurjastelevat ohi, kaipa se 10 sekuntia, mitä asialliseen ohittamiseen menisi, tappaa aikataulut?
Kiitos ja aamen tälle kirjoitukselle. Autokouluihin edes videolta näyttämistä tilanteista hevosen kanssa (netissähän pyörii vaikka mitä videoita). Jos vain hevoseni olisi liikennekäyttäytymiseltään parempi, voisin tarjota kunnan autokoululle harjoitusta hevosten kanssa toimimiseen. Maaseutukaupungeissa ehkä osataan enemmänkin toimia fiksusti, toisin kuin kunnon kaupungeissa.
Siinäpä olisikin ideaa, että autokouluun kuuluisi opetella hevosen kohtaaminen tiellä sekä lyhyesti sen käyttäytymisestä. Mikäs talli tai yrittäjä tähän lähtisi mukaan, parantaisi huomattavasti uusien kuskien tietoa isojen eläinten kohtaamisesta. Se on kyllä ihme juttu, että hirvi on yhtä iso kuin hevonen ->sitä osataan varoa ja jarrutetaan herkästikin, mutta hevonen olisi jollain ratsastajan/ajajan "taikavoimien" avulla niin hypnotisoitu ettei tee elettäkään ilman lupaa.. Ja kuitenkin se käyttäytyy aivan kuten pakoeläin yleensäkin säikähtäessään, vaikka kuinka varppina ja hereillä kuski olisikaan hevosen kanssa..