Tutkimuksen mukaan vain neljä prosenttia lumilautailijoista käyttää rannesuojia. "Kypärän käyttö on laskettelurinteissä jo ilahduttavan yleistä, mutta rannevamman riskiä ei ole tiedostettu. Suomessa voitaisiin ehkäistä joka vuosi satoja rannemurtumia, jos kaikki lumilautailijat käyttäisivät rannesuojia. Niiden tulisi kuulua jokaisen lautailijan varusteisiin", Paloneva toteaa.

Suomalaisten lasketteluvammoja on edellisen kerran tutkittu 1980-luvulla, jolloin lumilautailu oli harvinaista. Lajin suosio on kasvanut voimakkaasti. Nykyisin noin kolmannes ja eräin paikoin jopa puolet laskettelijoista on lumilautailijoita.

"Suurin osa on lapsia ja nuoria, mutta lajin yleistyessä ikähaarukka kasvaa ja harrastajien joukossa on yhä vanhempia", Paloneva kertoo.

Ranteet ovat vaarassa lumilautailussa ranteet ovat vaarassa, koska laskettelijan molemmat jalat ovat kiinni laudassa, joka ei irtoa kaaduttaessa. "Kun tasapaino menee mukkelis makkelis, ranne ottaa ensimmäisenä vastaan rinteeseen."

Lasten rannemurtumat paranevat usein hyvin ilman leikkaustakin, mutta niistä aiheutuu paljon kipua ja hankaluuksia. "Rannemurtuma ei ole harmiton vamma. Käsi on 4-5 viikkoa kipsissä, ja vielä senkin jälkeen ranne on jäykkä. Koululiikunnasta ja rinteistä on oltava poissa pari kuukautta", Juha Paloneva sanoo.

Aikuisilla paraneminen oh hitaampaa, ja kipua ja liikerajoitusta voi olla vielä vuoden kuluttua tapaturmasta.

"Rullaluistelussa käytettävät rannesuojat sopivat myös lumilautailuun, jos niissä on tukirakenne kämmenen puolella ja ne mahtuvat hanskan sisään. Saatavilla on useita erilaisia suojaimia, joiden tehoa ei ole vertailtu. On myös hanskoja, joissa tukirakenne on valmiina sisällä, mutta suhtaudun niihin hiukan varauksella, koska niistä ei ole tutkimuksia."

Juha Paloneva harrastaa itsekin lumilautailua ja käyttää aina kypärää ja rannesuojia. Hän kiinnostui lasketteluvammoista työskennellessään Jämsässä Jokilaakson sairaalassa, jossa parsittiin, paikkailtiin ja kipsattiin Himoksen laskettelukeskuksessa loukkaantuneita.

Juha Paloneva selvitti tutkimuksessaan kaikki talvikaudella 2003-2004 Himoksen hiihtokeskuksessa tapahtuneet rinnetapaturmat ja vertasi tuloksia 1980-luvulla tehtyyn vastaavaan tutkimukseen. "Lasketteluvammojen määrä on Suomessa lähes kaksinkertaistunut, ja vammat osuvat aiempaa enemmän yläraajaan ja päähän. Lumilautailijoiden ja suksilla laskevien vammaprofiili on erilainen. Lautailuvammoista puolet on rannevammoja ja niistä 71 prosenttia murtumia. Suksilla laskeneiden ja loukkaantuneiden vammoista suurin osa on polven venähdyksiä."

Loukkaantuneista joka kolmas käytti tutkimuksen mukaan suojia, lumilautailijat yhtä usein kuin suksilla laskijat. Yleisimmin käytettiin kypärää, mutta lumilautailijoista vain muutama prosentti käytti rannesuojia.

Lautailijat loukkaantuivat hyppyreissä useammin kuin suksilla laskijat ja heillä vammoihin liittyi muita useammin luunmurtuma. Selkävammoista suurin osa tuli hyppyreissä.

Vaikka kypärän käyttö on yleistynyt, aivotärähdysten osuus rinnevammoista on lisääntynyt sekä lumilautailijoilla että suksilla laskijoilla. Sama on havaittu myös ulkomailla tehdyissä tutkimuksissa. Juha Palonevan mukaan syy voi olla siinä, että nykyiset välineet sallivat yhä vauhdikkaamman laskemisen, ja rinteissä otetaan yhä enemmän riskejä.

Lapsilla ja nuorilla tapaturmariski kasvaa, kun he osallistuvat järjestettyyn lasketteluryhmään esimerkiksi koulun liikuntapäivänä.

"Koulutusvideo bussimatkalla voisi olla tehokas", Paloneva arvioi.

Huomattava osa loukkaantuneista on alle 15-vuotiaita. "Tässä ikäryhmässä tiedotuksen teho on rajallinen ja trendeillä on suuri merkitys rinnekäyttäytymisessä ja suojavälineiden käytössä. Kypärää ilmeisesti käytetään, koska se on trendikäs. Trendejä voitaisiin ohjailla suosimaan myös rannesuojien käyttöä."