Tuoreen brittitutkimuksen mukaan shoppailu ei ole naisille ihanaa, rentouttavaa terapiaa. Kolmasosa naisista inhoaa kaupoissa kiertelyä.
Syiksi shoppailuinhoon reilun kahden tuhannen naisen kyselyssä kerrottiin vaikeus löytää mitään kivaa, tylyt myyjät, pitkät jonot sovituskoppiin, huonosti istuvat vaatteet sekä kipeäksi tulevat raajat.
Lähes puolet vastaajista piti myyjiä snobimaisina ja uhkaavina.
Kyselyn mukaan myös hyväkroppaiset naiset tuntevat shoppailun vaikeaksi.
"Jos et sovi standardimittoihin, vaatteiden ostaminen voi olla vaikeaa. Mutta myös täydelliset muodot omaavat naiset tuntevat, että kokeilemansa vaatteet näyttävän kamalilta. Tuntien ostoksilla kiertelyn jälkeen he palaavat kotiin tyhjin käsin", kertoi kyselyn tehneen Marisota.co.uk:n Coleen Nolan.
Osa naisista on siirtynyt pelkästään nettikauppojen asiakkaiksi. Heidän mukaansa nettikaupoista ostaminen säästää aikaa.
Kyselystä kertoi Daily Mail.
Kommentit
Shoppailu on mukavaa, itse ainakin nautin kauniiden, laadukkaiden tavaroiden ja vaatteiden ym. katselemisesta. Shoppailussa ei ole ostopakkoa, eikä vaatteiden sovittamista ym. rasittavaa, vaan shoppailussa ikään kuin kartoitetaan tilannetta ja tavaratarjonnan laatua ja määrää. Shoppailijalla itsellään on valta valita, ostaako vai ei. Minulle ainakin shoppailu antaa viitteita siitä, mitä tavaroita oikeasti tarvitsen tai haluan (ja se on hyvin vähän :)). Shoppailu voi myös aiheuttaa ahdistusta, sillä itse ahdistun herkästi kaiken ala-arvoisen roinapaljouden keskellä. Kaikki halpa ja turha krääsä (made in...) herättää kysymyksen, että kuka sellaista tavaraa OIKEASTI tarvitsee ja haluaa. Vai päätyvätkö ne, laivalasteittain ulkomaalaisista tehtaista tulleet, halvoista ja jopa myrkyllisistä raaka-aineista tehdyt tavarat, kaatopaikalle?
En shoppaile kuin vain todellisen hädän edesssä. Shoppailu ei olen nautintoa, vaan täyttä tuskaa. Tämä todettuna ihan normivartalolla ja koolla. Eli saatavuuden maksimirajoissa. Rättikauppojen helvettiä helpottavat asiantuntevat myyjät! He ovat painonsa verta kultaa.
En oo koskaan ymmärtän enkä tykännyy, kaupoissa on kuuma ja kaikki happi on hengitetty parempiin keuhkoihin, vaatteiden sovittaminen etenkin talvella on maailman kammottavinta hommaa ja sitten pitäisi roudata vielä jo mukaan kertyneitä ostoksia mukanansa. (Yleensä se kantaminen lankeaa mulle, miten geneeriseen shoppailuun yhdistetyt paperikassit voivat kestää niin painavia esineitä?) Muutenkin tulee mieleeni lähinnä Pamplonan härkäjuoksu. En käy koska muutkin käy, kyllä mut saa siihen ihan pakottaa. Voin käydä yhdessä kaupassa pikaisesti jos tarvitsen jotain tai ulkona on kylmä mutten jaksa jäädä hiplaamaan jokaikistä hurtuukia tai miettimään mitkä näistä kaikista täysin samannäkösistä kengistä olisivat ne parhaat. Pahinta on jos tätä monen tunnin kärsimystä seuraa vielä puinti siitä että olisiko sittenkin pitänyt ottaa se toisen värinen/mallinen/kalliimpi....Onneksi olen oppinut välttämään tämmöistä jo aika hyvin.
Viimeiseen asti yritän välttää shoppailua, vaatteiden sovittamista ja tungosta kaupoissa. Kaiken mahdollisen tilaan netistä ja palautan epäsopivat takaisin.
Ei ne shoppailua inhoa, vaan sitä, että shoppailun täytyy tuottaa jokin ennalta määrätty tulos.
Ei murtunut mikään myytti. Jotkut naiset saattaa ehkä inhota shoppailua, mitä en usko, mutta käy silti shoppailemassa koska muutkin käy.
Kuinkahan monesta naisesta tehtyyn otantaan tämä kommentti perustuu?
On siinä nykyihmisellä ongelmaa kerrakseen, voe voe...