Pitkittyneen haavan hoidossa etävastaanotto toimii yhtä hyvin kuin perinteinen vastaanotto sairaalassa. Tämä on osoitettu Oulun yliopistollisen sairaalan ja Pudasjärven terveyskeskuksen kokeilussa, jonka tulokset FinnTelemedicum selvitti.

Ennen diabeetikko matkusti sairaalaan, jos säärihaava ei alkanut parantua terveyskeskuksen keinoin. Kokeilussa Pudasjärven potilaat menivätkin omaan terveyskeskukseensa, josta hoitaja tai lääkäri otti videoneuvotteluyhteyden Oysiin. Oulussa lääkäri tai haavanhoitaja tutki tapauksen etänä. "Hoidon laatu oli ihan sama kuin perinteisellä vastaanotolla sairaalassa", Ilkka Winblad kertoo.

Kuvan ja äänen laatu riittivät, ja potilaat olivat tyytyväisiä matkarasitusten ja -kustannusten vähenemiseen. Yksi etävastaanotto säästi 130 euroa, valtaosin matkakuluista.

Videolaitteita pitää käyttää riittävästi, jotta ne kannattaa ostaa. Winbladin mukaan jo 2--3 videokonsultaatiota viikossa Pudasjärveltä Oysiin söi laitteiden hankintakulut. Laitteita voi hyödyntää monilla erikoisaloilla ja henkilöstön koulutuksessa.

Kun terveyskeskuksen haavanhoitaja tai lääkäri näkee, miten yliopisto-sairaalan kollega selvittää ongelman, seuraavalla kerralla hän ehkä osaa hoitaa samanlaisen tapauksen itse.

Etävastaanoton hyöty kasvaa sitä suuremmaksi, mitä kauempana sairaalasta potilas on. Oysissa toiminnan uskotaan laajenevan lähivuosina.

"Oysin erityisvastuualue ulottuu Nuorgamiin asti. Potilas säästää parhaimmillaan kahden päivän matkan, jos sairaalakäynti voidaan korvata videoneuvottelutekniikalla", muistuttaa kehitysjohtaja Pasi Parkkila Oysista.

Yksi puute haavan etädiagnostiikassa kuitenkin on. "Oysin erikoislääkärit sanoivat, että etävastaanotolta jäi hajuaisti pois. Sitä voidaan joskus käyttää iho-ongelmissa", naurahtaa Oysin hallintoylilääkäri Juha Korpelainen.

Puheterapiaakin voidaan antaa videovastaanotolla. Pudasjärven kokeilussa puheterapeutti piti vastaanottoa terveyskeskuksessa ja lapset olivat opettajansa kanssa omalla koulullaan. Opettajalla oli käytössä kannettava televideolaitteisto.

Kuvan ja äänen laatu osoittautuivat riittäviksi ja puheterapia tuotti tulosta. Lasten vanhemmat olivat tyytyväisiä, kun terapeutin luo ei tarvinnut matkustaa.

"Lapsille tapahtuma oli aluksi outo, mutta kun he tottuivat, he pystyivät keskittymään ja terapia sujui", Winblad kertoo. Hän uskoo, että videoneuvottelu sopisi myös toiminta- ja fysioterapiaan.

Etähoitoa ja -diagnostiikkaa käyttää Suomessa Winbladin mukaan noin 30 terveyskeskusta, joista valtaosa sijaitsee Pohjois-Suomessa. Ruotsissa ja Norjassa käyttö on yleisempää kuin Suomessa.

"Tekniikka on valmiina, mutta telelääketieteen mahdollisuuksia ei ole vielä ymmärretty", hän harmittelee.

Säästöt eivät silti ole tärkein motiivi laajentaa etähoitoa, vaan palvelujen saatavuus. "Syrjäisimmät alueet tahtovat jäädä jälkeen terveydenhuollon kehityksestä. Hoidon saanti sinne on suuremman vaivan takana. Telelääketiede lisää tasa-arvoa ja tuo palvelut lähelle potilasta."

Etädiagnostiikkaa ja -hoitoa voidaan viedä myös potilaan kotiin. Tulevaisuudessa yhä useampi potilas saanee terveyspalveluja suoraan kotisohvalle.

Oulun Kaakkurin terveysasemalla testattiin kotihoitolaukkua rytmihäiriöiden diagnostiikassa. Kokeiluun osallistui kolme potilasta, joiden epäiltyjä rytmihäiriöitä ei saatu kiinni vastaanotolla.

Potilaat ottivat kotona itseltään sydänfilmin, kun rytmihäiriö tuli, ja lähettivät tulokset internetin kautta terveyskeskukseen.

"Näille valikoiduille potilaille hoitolaukku sopi, eikä sen käytössä ollut ongelmia. Yhden potilaan muutamasta filmistä näki heti, mistä oli kyse, ja hän sai avun. Näin säästyttiin jonotukselta kardiologille ja diagnoosi saatiin nopeammin", kertoo vt. apulaisylilääkäri Eila Erkkilä Kaakkurin terveysasemalta.

Hoitolaukkua testattiin myös Kaakkurin painonhallintaryhmässä. Kahdeksan laihduttajaa mittasi rasvaprosenttia, verensokeria ja kolesterolia kotona ja siirsi tulokset netin kautta terveydenhoitajalle. Nyt hoitolaukku on menossa Kainuuseen kokeiltavaksi.

Etähoidon suurin hyötyjä ei ole sairaala, vaan potilas, joka saa palvelun lähellä. Oysin alueella on käytetty jo vuosia asuntovaunussa liikkuvaa silmäntutkimusyksikköä, jossa hoitajat kiertävät tekemässä silmänpohjakuvauksia ympäri maakuntaa.

"Samat kokeneet hoitajat kulkevat liikkuvan yksikön mukana. Hoidon laatu on tutkitusti parempaa kuin silloin, jos terveyskeskukseen annetaan lainakamera ja kokematon hoitaja kuvaa", kertoo projektikoordinaattori Minna Mäkiniemi Oysista.

Joskus etädiagnostiikka voi pelastaa potilaan hengen. Aivoinfarktipotilaiden liuotushoito voidaan aloittaa nopeasti kunnassa, jossa ei ole neurologipäivystystä, jos potilasta hoitava lääkäri saa konsultointiapua tietoliikenneyhteyden välityksellä neurologilta. Aivojen tietokonetomografiakuvat siirtyvät hänelle digitaalisina.