Kult­tuu­ri muok­ka­si klov­nik­si

Kun näyttelemistä opiskellut Tapani Mononen sai ensikosketuksensa klovneriaan intensiivikurssilla Lontoossa 1990-luvun alussa, hänellä ei ollut minkäänlaista intohimoa klovneja kohtaan.

Italia on auttanut Tapani Monosta tuomaan esille kevyemmän puolen itsestään niin työssä kuin muussakin elämässä. "Jos on vain leikkimielinen, puuttuu jotain. Jos on koko ajan vakava, puuttuu myös. Mutta jos pystyy elämään molemmat puolet, elämä on tasapainoisempaa ja rikkaampaa."
Italia on auttanut Tapani Monosta tuomaan esille kevyemmän puolen itsestään niin työssä kuin muussakin elämässä. "Jos on vain leikkimielinen, puuttuu jotain. Jos on koko ajan vakava, puuttuu myös. Mutta jos pystyy elämään molemmat puolet, elämä on tasapainoisempaa ja rikkaampaa."

Kun näyttelemistä opiskellut Tapani Mononen sai ensikosketuksensa klovneriaan intensiivikurssilla Lontoossa 1990-luvun alussa, hänellä ei ollut minkäänlaista intohimoa klovneja kohtaan.

"Se oli minulle kuukausi helvetissä. Olin siihen aikaan vakava näyttelijä, ja kun opettaja sanoi, että laita nenä päähän ja muutu lapseksi, se ei oikein onnistunut", oululaislähtöinen Mononen tunnustaa.

Samaisen helvetin päätteeksi tehdyllä asunvaihtoharjoituksella oli kuitenkin kauaskantoiset vaikutukset.

Puettuaan ylleen erään ranskalaisklovnin vaatteet Mononen vapautui ja pääsi jyvälle klovnerian mahdollisuuksista. Sillä erää innostus jäi silti vain kytemään.

Monta vuotta myöhemmin Italiassa asuessaan Mononen halusi teatteriesitykseensä klovnin. Pian hän innostui tutkimaan klovneja enemmänkin. Sittemmin hän on kehittänyt oman lähestymistavan ja pitänyt aiheesta kursseja.

"Minulle klovni on sellainen maailma, jossa voi laittaa nenän päähän ja antaa mennä. Omilla kursseillani nenä tosin tulee mukaan vasta toisena päivänä."

Sillä, että Mononen rakastui italialaiseen naiseen ja muutti tämän perässä Italiaan, on ollut oma vaikutuksensa hänen uraansa klovnerian parissa.

"13 vuotta Italiassa ovat muuttaneet minua hirveästi. Olen nyt paljon sosiaalisempi ihminen. Ajattelin ennen hyvin suomalaisesti, että joko puhutaan vakavia tai ei puhuta ollenkaan", Mononen kertoo.

Lue lisää maanantain Kalevasta!

Ilmoita asiavirheestä