Kaleva pyysi Eläketurvakeskusta laskemaan eräiden perusvaihtoehtojen vaikutuksia eläkkeeseen, jotta se antaisi pohjaa eri vaihtoehtojen miettimiselle. Esimerkkireiska on yksityisellä sektorilla työskentelevä keskituloinen kaveri, joka tienaa 2 800 euroa. Hän on 55-vuotias ja pohtii, mitä tehdä.

Mahdollisimman pitkään työssäoloon kannustaa 63 vuoden porkkana. Esimerkkihenkilömme kuukausieläke kasvaa 126 eurolla jokaista täyttä vuotta kohti, jonka hän jaksaa sinnitellä töissä 63 ikävuoden jälkeen. Kuukausieläkettä kertyy sitä ennen 53 euroa jokaista työvuotta kohti. Jos hän jää pois töistä ennen eläkeikää, eläkettä kertyy laskelman mukaisesti, mikäli jää vanhuuseläkkeelle 63 vuotiaana. Sitä voi varhentaa 62 vuotiaaksi, mutta silloin eläke laskee 7,2 prosentilla.

Kannattaa huomata, että jos jää esimerkiksi itse kustantamalleen varhaiseläkkeelle, aikanaan tuleva lakisääteinen eläke on pienempi, kuin jos olisi kituuttanut töissä normaaliin eläkeikään.

Noin-arvioina lukuja voi lisätä tai vähentää todellisten ansioiden suhteessa. Jos siis tienaat (ja olet aikaisemmin tienannut) esimerkiksi kymmenen prosenttia vähemmän kuin esimerkkimme, voit suurin piirtein muuttaa eläkettä ja erilaisten toimenpiteiden vaikutusta samassa suhteessa, lupaa laskelman tehnyt kehityspäällikkö Marjukka Hietaniemi Eläketurvakeskuksesta. Kannattaa ottaa huomioon, että eläkkeeseen vaikuttavat koko työuran tulot.

Kun arvioit vaikutuksia, voit myös lisätä erilaisia toimenpiteitä yhteen, kuten vaikkapa siten, että olet vuoden vuorotteluvapaalla ja sitten jäät 58 -vuotiaana osa-aikaeläkkeelle.

Eläkeratkaisut ovat monimutkaisia. "Ennen ratkaisuja kannattaa olla yhteydessä omaan eläkelaitokseen", Hietaniemi evästää.

Esimerkkitapaus on pelkistetty ja koskee yksityistä palkollista. Moni on saanut leipänsä sekä yksityiseltä että julkisella sektorilla. Näiden yhdistelmien vaikutukset saattavat tuoda yllätyksiä. Kuntien ja valtion eläkejärjestelmät eroavat yksityisestä.

Laskelman 2 800 euroa tienaavalla erot ovat varsin suuret. "Mutta pienissä eläkkeissä jo mitättömältä tuntuvat muutokset saattavat heikentää elintasoa paljon", Hietaniemi varoittelee.

Jokainen joutuu tekemään ratkaisunsa itse. "Mihin tulotasoon on tottunut? Millainen on terveydentilanne? Jollekin saattaa tehdä hyvää kerätä voimia vuoden sapattivapaalla.

Osa-aikaeläke sopii monille, mutta käykö niin, että vapaan aikana kukaan ei teekään töitäsi?

Joillekin osa-aikaeläke voi antaa uusia näkökulmia vaikkapa omaisensa lähihoitajana", Marjukka Hietaniemi teroittaa.

Työnantajan kanssa kannattaa keskustella vaihtoehdoista mahdollisimman aikaisin.