Turun yliopiston Amazon-tutkimusryhmä on hyvä esimerkki monitieteellisestä tutkimuksesta. Biologien, geologien ja maantieteilijöiden yhteistyöllä on selvinnyt monia seikkoja Etelä-Amerikan luonnon monimuotoisuudesta ja sen kehittymiseen muinoin vaikuttaneista ja edelleen vaikuttavista tekijöistä.
Ennen suomalaisten tutkimuksia Amazonian sademetsiä pidettiin vakaina ja laajoilla alueilla samanlaisena ympäristönä. Tutkimusryhmä on 1980-luvulla alkaneessa työssään osoittanut, että erilaiset pinnanmuodot, maakerrokset, ilmasto-olosuhteet ja maannokset aiheuttavat suurta vaihtelua sademetsän kasvillisuuteen ja rakenteeseen.
Turkulaiset ovat myös kehittäneet sademetsiin sopivaa metsänluokittelujärjestelmää, joka perustuu saniaisten esiintymiseen eri metsätyypeillä.
Tutkimusmatkoilla on löytynyt myös viljalti tieteelle aiemmin kuvaamattomia lajeja.
Ei ole liioittelua väittää, että Amazonian alankosademetsien piirteiden ja dynamiikan nykytietämyksestä huomattava osa on suomalaisten selvittämää. Väitöskirjoja tutkimusryhmän puitteissa on valmistunut parikymmentä.
Tutkimusryhmä on nykyään hyvin kansainvälinen ja yhteistyötahoja on lukuisia eri puolilla maailmaa.
Maininnan arvoinen on myös tutkimusryhmän synty. Kaikki sai alkunsa biologian opiskelijoiden kahdesta Etelä-Amerikkaan tekemästä matkasta. Vuonna 1980 Amazoniaan tutustui ryhmän perustajajäseniin kuuluva Jukka Salo, ja kahta vuotta myöhemmin Salo sai houkuteltua matkalle 12 opiskelijakaveriaan. Ensimmäinen tieteellinen julkaisu ryhmältä ilmestyi jo 1986, ja se kelpasi heti arvostettuun Science-lehteen.