ilkaise minkä kokoisia, Sirkka Mylly esittelee kananmunaa kädessään. Munat ovat avonaisessa kotelossa kuin ennen vanhaan, ruskeita ja luomua. Eikä niitä ole kuljetettu tuottajalta ensin keskusliikkeeseen ja sen jälkeen kauppaan. Ruskean munan tie oli tällä kertaa suora: muhoslaisesta kanalasta oululaisen ruokapiirin yhteiseen jakelupaikkaan ja sieltä ostajan jääkaappiin.
Munien esittely saa paikalla olevan naisjoukon innostumaan luomuruoan eduista. "Kakkukin kohoaa paljon paremmin, kun sen tekee luomumunista", ruokakuormaansa hakemaan tullut Terttu Välikangas huomauttaa.
Oululainen Maa-Gaya -ruokaosuuskunta tilaa ja jakaa ruokalähetyksen kerran kuukaudessa. Ruoka on aina luomua ja mahdollisimman lähellä tuotettua.
Ruokapiiri-ideologiassa suhde tuottajaan on tärkeä, ja häneen ollaan yhteydessä vähintään kerran kuukaudessa, kun ruokia tilataan. Jokaisen tuotteen alkuperä on selvä. Halutessaan piiriläiset voivat kysyä viljelijältä ruoan tuottamisvaiheista.
"Kesällä käydään yhdessä poimimassa luomumarjoja tilalta", ruokaosuuskunnan perustajajäseniin kuuluva Sirkka Mylly kertoo.
Lähikuntien luomutiloilta saadaan leipää, yrttejä, kananmunia, lihaa sekä suurin osa kasviksista. Niitä vihanneksia, joita tiloilta ei löydy, tilataan Biovälityksen kautta.
Pieniä määriäkin voi tilata
Kerran kuukaudessa Oulun Luontokeskus täyttyy jauhosäkeistä, kananmunalaatikoista, kasvispusseista ja leivän tuoksusta. Maa-Gaya -ruokaosuuskunta on vuokrannut jakopäivikseen tilat Pohjois-Pohjanmaan Luonnonsuojelupiirin Luontokeskukselta Kajaaninkadulta.
Tällä kertaa kassalippaan takana on Sirkka Mylly. Jakovuorolainen ottaa vastaan ruokakuorman, lajittelee kaikille tilaajille oman satsin, laskee toimitusten hinnat ja laskuttaa hakijoita. Muutaman viikon ajan Myllyn puhelin ja sähköposti ovat käyneet kuumana, kun ruokapiiriläiset ovat jättäneet hänelle tilauksiaan.
Nykyään tilausvuorolaisen tehtävä on helpompi, sillä ruokakuorma tulee keskitetysti yhdellä autolla. Aikaisemmin jakovuorolainen haki ruoat itse eri paikoista.
Ruokapiiristä ostetut raaka-aineet kattavat noin viidenneksen Myllyn perheen tarpeesta. "Se on ikävää, ettei vihanneksia voi tilata koko kuukaudeksi", Mylly harmittelee. Kuivatuotteet, kuten jauhot voi hankkia yksinomaan osuuskunnan kautta.
Ruoan tilaaminen luomuruokapiirin kautta ei edellytä suurien määrien ostamista. "Tähän mennessä jopa yksittäiset patongit ovat tulleet normaalihinnalla", Mylly kertoo. Pienet määrät tulevat tuottajalta muun kuorman mukana, eikä ylimääräisiä kustannuksia siksi aiheudu kenellekään.
Poronruhoja keittiössä
Maa-Gaya -ruokaosuuskunta perustettiin Oulussa 12 vuotta sitten. Sirkka Myllyn lisäksi piiriä oli perustamassa kaksi muuta lähiruoasta kiinnostunutta.
Aluksi ruoka lähti ostajille jakovuorolaisen kotoa. Parhaimmillaan Sirkka Myllyn keittiössä oli kolme poron ruhoa, jotka tilauksen mukana tullut lihanleikkaaja paloitteli ostajille pakastekuntoon. "Leikkaaja antoi samalla ohjeita poron valmistuksesta", Mylly muistelee nauraen.
Nykyään mullinliha tulee lumijokiselta luomutilalta ja sika saadaan Kärsämäeltä.
Luomuruoka saa taas kehuja. "Luomupaisti ei kutistu uunissa samalla tavalla kuin hormoneilla kasvatettu liha", Taimi Määttä huomauttaa.
Ruokapiiri on sopinut yhteistyöstä myös kalakauppiaan kanssa, mutta toistaiseksi kalat ovat jääneet tilaamatta. "Tänä vuonna voitaisiin elvyttää tätä ja tilata ekologiset joulukalat", Terttu Välikangas innostuu.
Reilu vuosi sitten myös Oulun yliopistolle perustettiin oma ruokapiiri.
Hyvinvoinnin puolesta
Tällä hetkellä Maa-Gayaan kuuluu kolmisenkymmentä jäsentä, joista aktiivisia on noin kaksikymmentä.
Myllyn mukaan joukossa on kaikenlaisia ihmisiä. Vaikka ekologiset elämänarvot ovat lähellä monia ruokapiiriläisiä, ei niitäkään voi rajata yhteiseksi nimittäjäksi. Yhteistä on yleinen aktiivisuus ja kiinnostus ruoasta. Kestävä kehitys on lähellä monien arvomaailmaa.
"Minulle on tärkeää ihmisten ja eläinten hyvinvointi. Haluan vaikuttaa siihen arkisissa asioissa, sillä pienillä valinnoilla on merkitystä", Marjo Männistö perustelee. Hän liittyi ruokapiiriin pari vuotta sitten kuultuaan siitä tuttavaltaan.
Ruokapiiriläiset ovat laskeskelleet, että suoraan tuottajalta tilaaminen laskee luomuruoan hintaa. "Ruokapiirien perustaminen on alun perin ollut vastaisku ruoan tukkujakelun ilmakustannuksia vastaan", ruokapiiriaktiivi Taimi Määttä toteaa.
Yhden luomumunan hinta on Maa-Gayan tilauksissa noin 18 senttiä. "Ja nämä ovat tavallista isompia munia", Mylly muistuttaa.
Ruokaosuuskunta hyödyntää tilauksissaan synenergiaetua: kun tilataan yhdessä, säästetään kustannuksissa. Erityisesti tämä näkyy tukkutilauksissa. Yhdessä tilattuna oliiviöljy, kuivatut hedelmät, teet, kahvi, eteeriset öljyt, pavut, hillot ja pesuaineet tulevat edullisemmiksi. Luomumaitokin tuli ruokapiirin saataville ennen kuin pohjoisen kauppoihin.
Yhteisöllisyys kuuluu ruokapiirin toimintaan. Joinakin vuosina joukko on järjestänyt hapankaalin valmistustalkoot. Herkkua myytiin osuuskuntalaisille ja rahat käytettiin esimerkiksi yhteiseen pikkujouluun.
Reseptit vaihtuvat liki joka tapaamisessa. Myös ruokatietous ja uudet tutkimustulokset kulkevat jäseneltä toiselle.
Jokaiselta tilaavalta jäseneltä edellytetään jonkin verran toimintaa, vaikka kaikki eivät aktiivisia harrastajia olekaan. Pari kertaa vuodessa kohdalle sattuu tilausvuoro, jolloin tehtävänä on kerätä ruokaryhmän tarpeet yhteiseen ostoslistaan ja toimittaa se eri tuottajille.
Naiset vakuuttavat, ettei tilaamisesta aiheudu suurta vaivaa. "Yhdessä ruoan parissa puuhaaminen on sitä paitsi mukavaa", Välikangas kehaisee.
