Aikaistettu lohenkalastus alkaa Perämerellä tänä kesänä mahdollisesti viimeistä kertaa. Lapin TE-keskuksen kalatalousjohtaja Pentti Pasanen uumoilee, että tämä niin sanottu valikoiva lohenpyynti otetaan uuteen harkintaan.
"Väliaikainen asetus valikoivasta pyynnistä päättyy tänä vuonna. Tämän jälkeen joudutaan arvioimaan uudelleen, onko nykyisen laajuinen lohenpyynti perusteltua. Aikaistetusta kalastuksesta luopumista on vaadittu laajasti", Pasanen kertoo.
Aikaistettu lohenkalastus alkoi Perämerellä sunnuntaina. Sen tarkoituksena on kalastaa istutettuja lohia ja päästää villit lohet lisääntymään.
"Valikoivassa pyynnissä kukin ammattikalastaja saa virittää kaksi sellaista rysää, joista kalat voidaan vapauttaa elävinä. Käytännössä kalastajan on vapautettava vain yli 85 sentin pituiset lohet, joiden oletetaan olevan villejä naaraita", Pasanen selvittää.
Varsinainen lohenkalastus alkaa 1. heinäkuuta.
Pyynnin aikarajat eivät koske Kemijokisuun niin sanottua terminaalialuetta. Siellä lohta on voitu pyytää heti jäiden lähdettyä.
Varhennetusta lohenkalastuksesta luopumista ovat vaatineet muun muassa Pohjois-Suomen vapaa-ajankalastajat. Heidän mukaansa varhennettu lohenpyynti kohdistuu kaikkein pahimpaan aikaan, mikä estää lohien pääsyn Tornionjokeen sekä Ruotsin Kalixjokeen.
Tornionjoen saaliit romahtaneet
Tornionjokeen nousevan lohen määrä on jatkuvasti vähentynyt. Pasasen mukaan viime vuonna joen Suomen puolen saalis oli 11 000 kiloa, kun se parhaimmillaan 1990-luvun puolivälissä oli 64 000 kiloa.
"Viranomaiset eivät ole vielä reagoineet tähän kehitykseen siksi, että Tornionjoen poikastuotanto on pysynyt koko ajan varsin hyvällä tasolla", hän sanoo.
Aikaistetusta kalastuksesta on Suomessa päätetty vuonna 2004 säädetyllä väliaikaisella asetuksella. Alun perin tarkoitus oli, että istutettujen kalojen rasvaevät leikataan, jolloin ne olisivat tunnistettavissa pyynnin yhteydessä. Näin ei ole kuitenkaan toimittu.
Pasasen mukaan olettamuksena oli, että valtaosa pyydyksiin joutuneista lohista olisi istutettuja, jolloin satunnaiset villilohet voitaisiin päästää vapaaksi.
"Todellisuudessa tilanne on nykyisin päinvastainen eli koko Itämeren alueella pääosa pyydettävistä lohista on luonnossa syntyneitä. Myös valikoivassa pyynnissä suurin osa saaliiksi otettavista lohista on syntynyt luonnossa. Muuttuneessa tilanteessa lohenkalastuksen säätelykeinot jouduttaneen arvioimaan uudelleen", hän selvittää.