Tilastokeskus julkisti viime torstaina tarkistetun ennakkotietonsa siitä, minkä verran Suomen bruttokansantuote supistui vuonna 2009. Ensimmäisissä ennakkotiedoissa lukema oli 7,8 prosenttia, nyt jo tasan kahdeksan. Lukema on siis entistäkin hirmuisempi.
Kiinnostavaa on nähdä, mikä lopullinen lukema on, kun se aikanaan valmistuu. Silloin toivottavasti voidaan katsoa taaksepäin ja muistella taantumaa kasvuaallon harjalta. Sellaisestahan on nyt vahvoja merkkejä ilmassa. Vielä nyt ollaan kuitenkin yhä kaukana niistä viennin ja tuotannon lukemista, joista syöksyyn lähdettiin.
Jälkiviisauden matalamielisestä luonteesta huolimatta kannattaa vielä kerran kiinnittää huomiota siihen, kuinka huonosti talouden pudotus osattiin meillä ennakoida. Talouskasvun toki ennakoitiin hiipuvan, mutta ensimmäinen arvio kasvun kääntymisestä pakkaselle kuultiin Suomen Pankin talousennusteesta joulukuussa 2008. Arvio oli -0,5 prosenttia. Se oli vain hetki ennen kuin alkoi täysi rytinä.
Talouden ennustaminen ei ole helppo laji, ja erityisen vaikeaa on sen käänteiden havaitseminen. Toivottavasti prognoosien tekijät ovat kuitenkin koetun pohjalta korjanneet raporttiensa laatimisen menetelmiä niin, että käänteetkin pystytään vastedes herkemmin havaitsemaan. Nyt laitokset menivät peräjälkeen jälkeen metsään kuin köyhän talon porsaat.
Pienen spekulaation aiheeksi tosin sopii se, mitä olisi tapahtunut, jos laitokset olisivat syksyllä 2008 kertoneet sokkiarvion, jonka mukaan taloudessa on edessä kovin syöksy 90 vuoteen. Olisiko esimerkiksi kansalaisten luottamus ja kulutus hyytynyt nähtyä paljon rajummin ja mitä kaikkea siitä taas olisi seurannut?