Kotimainen sarjakuva sai keskiviikkona ennen kokemattoman jättikokoisen tulokkaan. Pauli Heikkilä ja Markku Paretskoi kasasivat Vanhat herrat -sarjakuvansa 20-vuotisen taipaleen kunniaksi koko sarjan yksiin kansiin.
Taru vanhoista herroista -albumi sisältää järisyttävän sivumäärän: 224 sivua tiiviisti piirrettyä sarjakuvaa.
Megalomaaninen kokoelma kattaa albumit Vanhat herrat (1989), Vanhojen herrojen paluu (1993) ja Vanhojen herrojen kosto (1995), minkä lisäksi mukana on albumillinen myöhäisempää, tähän asti julkaisematonta kamaa.
Pahkasika-lehdestä tutun kaksikon työnjako menee niin, että he käsikirjoittavat tarinat yhdessä ja Heikkilä piirtää ne. Tekijöiden mukaan "Vanhisten" tarinat liikkuvat lyhyistä arkipäivän stripeistä elämää suurempiin, pitkiin seikkailuihin.
Mielikuvituksen voimaa ja miehistä ystävyyttä ylistävä sarja toi Heikkilälle ja Paretskoille vuonna 1998 kotimaisen sarjakuvan pääpalkinnon, Puupäähatun.
Pauli Heikkilä on arvioinut, että Herrojen ominta antia Suomi-sarjakuvassa tarjoaa analyyttinen ote.
"Pyrimme lukijan pään sisään siten, että sarjat hyödyntävät lukijalla jo olevaa tiedon arsenaalia. Esimerkiksi leikkauksen avulla tähtäämme siihen, että lukija täyttää itse tyhjän tilan, ruutujen välin."
Heikkilä uskoo, että sarja on tässä onnistunutkin. "Moni on arvioinut, että sarjamme tuntuvat sisällöltään runsaammilta kuin niiden fyysinen mitta edellyttää."
Vanhat herrat on myös hyvällä tavalla konservatiivinen sarjakuva.
"Nykyisin sarjakuvan pitäisi vain tyydyttää lukijan haluja. Emme suostu tuohon, vaan haastamme lukijan älypeliin."
Joku saattaisikin pitää Vanhoja herroja hitusen akateemisena sarjana. Sankarien ankean arkiset kokemukset kuitenkin johtavat siihen, että seikkailut eivät ole kuivia saati teoreettisia.
"Me emme keksi näitä juttuja tyhjästä. Joka tarinassa pitää olla mukana itse koettua, niiden pitää kummuta jostakin aidosta kokemuksesta", arvioi Paretskoi.
Vanhojen herrojen tarinoissa on jotakin samaa kuin Hergen Tintti-sarjakuvissa. Pauli Heikkilä hyväksyy rinnastuksen riemunkiljahduksin.
"Hergen ruutujen leikkaus on jotakin aivan loistavaa. Tenavien tekijä Charles M. Schultz on ollut toinen esikuvamme."
