Helsinki Kaksi miestä kilpaili 1800-luvun alussa siitä, kummasta tulee Suomen runokuningas. Toinen heistä oli J.L. Runeberg (1804-1877) ja toinen J. J. Nervander (1805-1848). Molemmilla on siteensä Ouluun.
Nervanderin isä oli Oulun apteekkari ja Reneberg kävi Oulussa triviaalikoulua, kuten myös Nervander, jonka syntymästä tulee 23. helmikuuta kuluneeksi kaksi sataa vuotta.
Runeberg ja Nervander olivat läheisiä ikä- ja opiskelutovereita Turun keisarillisessa yliopistossa 1820-luvun alussa. He valmistuivat maistereiksi samana vuonna 1827, vähän ennen Turun suurta paloa.
Nervander oli ylivoimainen priimus, Runeberg keskitasoa. Molemmat kirjoittivat ja julkaisivat runoja, suorastaan kilpaillen keskenään. Raamatulliseen aihepiiriin kuuluvasta runomuotoisesta pääteoksestaan Jephtas bok (1832) Nervander sai Ruotsin Akatemian palkinnon.
Mutta Nervander luovutti. Hän keskittyi 1830-alusta lähtien yhä enemmän luonnontieteellisiin. Runous jäi taustalle.
Luonnontieteisiin
Helsingin Aleksanterin yliopistossa toverukset jatkoivat aktiivista toimintaa kirjallisuudessa ja kulttuuripolitiikassa. he olivat mukana perustamassa Lauantaiseuraa (1831), yliopistoälymystön polttaviin kysymyksiin keskittynyttä keskustelufoorumia. Nervander oli myös Suomen tiedeseuran perustajajäsen (1838).
Nervander teki nelisen vuotta kestäneen opintomatkan Euroopan fysiikan tutkimuskeskuksiin ja toi mukanaan idean geomagnettisen observatorion perustamisesta Helsinkiin.
Magnetismi oli tuolloin fysiikan tutkimuksen modernein aluevaltaus. Se liittyi läheisesti vastikään (1820) keksittyyn uuteen ja mullistavaan sähkömagnetismiin, jonka avulla uskottiin saatavan ratkaisu kysymykseen miksi maapallo on magneettinen.
Englanti, Ranska, Saksa ja Venäjä perustivat lyhyessä ajassa eri puolille maapalloa magneettis-meteorologisia observatorioita selvittämään yhteyttä Auringon ja Maan magneettisuuden välille. Helsinkiin observatorio saatiin 1838 ja Nervanderista tuli sen johtaja. Nykyisin se tunnetaan Ilmatieteen laitoksena.
Observatorio aloitti mittaukset aloitettiin 1844 joka 10. minuutti tehtävillä havainnoilla. Vuotta myöhemmin Nervander nimitettiin fysiikan vakinaiseksi professoriksi.
Nervander oli päässyt huipulle. Tointaan hän ei ehtinyt hoitaa kuin vajaa kolme vuotta. Hän kuoli isorokkoon maaliskuussa 1848.
Magneettisen observatorion lisäksi Nervanderin ansioluetteloon kuuluu muun muassa Suomen ilmastohavaintojen käynnistäminen koko valtakunnan alueella. Se oli suurhanke, jossa ilmastotietoja koottiin melkein 200 havaintopaikasta.
Nervanderin käynnistämät magneettiset mittaukset olivat aikansa huipputasoa. Magneettisia mittauksia jatkettiin Nervanderin kuoleman jälkeen yli 50 vuotta. Nykyään magneettisia mittauksia tehdään Ilmatieteen laitoksen Nurmijärven observatoriossa ja automaattiasemilla eri puolilla Suomea.
Huipputasoa
Nervanderin aloittamien mittausten analyysi alkoi vasta 1990-luvun alussa, jolloin Ilmatieteen laitoksen magnetismin tutkimusryhmä vei käsittelemättömät kaksi miljoonaa havaintoa tietokoneelle.
Paljastui, että arvokkaat havainnot sisälsivät uutta tietoa Maan magneettikentän hitaista muutoksista. Vastaavia havaintosarjoja ei muualta maailmasta ole juuri säilynyt.
Helsingin havaintosarja on saanut alan tiedeyhteisössä innostuneen vastaanoton. Avaruussääilmiöiden tutkimuksissa Helsingin aineistoa on käytetty noin 40:ssä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa. Näin Nervanderin johdolla tehdyt havainnot herätettiin yli 100-vuotisesta "prinsessa Ruususen unestaan" nykyajan tieteen
käyttöön.
Kirjoittaja toimii tutkimuspäällikkönä Ilmatieteen
laitoksella. Hän on julkaissut kymmenkunta tieteellistä
tutkimusta Nervanderin magneettisista
aineistoista.