Helsinki Aila Meriluoto ja Lauri Viita, sodanjälkeisen sukupolven nimekkäät runoilijat vihittiin vuonna 1948. Pariskunnan avioero astui voimaan vuonna 1956. Putoavia enkeleitä -näytelmä kuvaa heidän suurta rakkauttaan ja avioliittoaan, joka päättyi katastrofiin, Viidan mielen järkkymiseen ja Meriluodon muuttoon Ruotsiin. Näytelmä saa kantaesityksensä helsinkiläisen Q-teatterin 15-vuotisjuhlanäytelmänä 1. maaliskuuta.
Ohjaaja Heikki Kujanpää tarttui hankkeeseen saatuaan Aila Meriluodolta kannustavan suostumuksen "tehkää oma juttu". - Tuli olo, että saattoi hengittää vapaasti ja lähteä mukaan, kertoo ohjaaja. Näytelmän kirjoittajatiimiin kuuluivat hänen lisäkseen Sami Parkkinen ja Heikki Huttu-Hiltunen. Käsikirjoitus pohjautuu osin Aila Meriluodon kirjoittamaan elämäkertateokseen Lauri Viidasta.
Työ on ollut haasteellista, miten käsitellä arkaluontoisia tapahtumia. Näytelmä kuvaa vuonna 1965 kuolleen Viidan lisäksi vielä elossa olevia henkilöitä. - En dokumentoi totuutta, vaan teen ihmisistä kuvitteellisia, oman näkemykseni mukaisia. Näköispatsaita muistuttavia sudenkuoppia olen yrittänyt välttää, sanoo ohjaaja.
Hän vakuuttaa, että modernin teatterin keinot ja tarinan tyylilaji erottavat näytelmän fiktiiviset henkilöt aidoista henkilöistä.
Heikki Kujanpää, teatterin monitoimimies on yksi Q-teatterin perustajajäseniä. Välillä hän kävi kääntymässä Kuopion kaupunginteatterissa, mutta on nyt palannut teatterijuurilleen. Kujanpää muistetaan hyvin muutaman vuoden takaisesta Pieni pyhiinvaeltaja -elokuvan ohjuksesta. Tuttu hän on myös monista tv- ja elokuvarooleista.
Unelma suuresta rakkaudesta
- Viidan ja Meriluodon suhde oli säröinen ja mahdoton. Viita oli maskuliininen ja raamikas mies Pispalasta ja Meriluoto herkkä porvaristyttö Pieksämäeltä, selittää ohjaaja.
Tarinan lähtökohtana on kahden ihmisen unelma suuresta rakkaudesta, niin suuresta, että se estää Laurin sairastumisen ja mielenterveyden järkkymisen. Vaikeassa avioliitossaan Aila kuitenkin kadottaa oman persoonallisuutensa kirjailijana, elämä pienenee.
Viidan sairauteen liittyi myös aggressiivisuutta. - Me emme kuitenkaan tee perhehelvettiä tyyliin muijaa hakataan, torjuu ohjaaja.
Hän luonnehtii Putoavia enkeleitä -näytelmää klassiseksi, aina jossain muodossa toistuvaksi rakkaustarinaksi, jonka uskoo nytkin kiinnostavan ihmisiä.
Kujanpää vastaa myös aikajanana kulkevasta näyttämökuvasta.Tapahtumat eivät siinä kuitenkaan etene kronologisessa järjestyksessä. Tarina alkaa Aila Meriluodon hahmotellessa elämäkertaa Lauri Viidasta ja siirtyy takaumien kautta hänen paluuseensa Ruotsista takaisin Suomeen.
Kun Meriluoto alkoi kirjoittaa kustantajansa ehdotuksesta elämäkertaa olivat muistot Viidan ja hänen yhteiselosta huuhtoutuneet pois. Palauttaakseen mieleensä asioita hän haastatteli ystäviään Väinö Linnaa, Inka Makkosta ja Juha Mannerkorpea. Näytelmän käsikirjoittajat ovat myös tutustuneet nauhoihin.
Teksti on kirjoitettu Q-teatterin luottonäyttelijöille. Aila Meriluodon osassa nähdään Elina Knihtilä ja Lauri Viitana Tommi Korpela. Muissa tehtävissä ovat Hannu Kivioja, Pirjo Lonka, Tuomas Uusitalo ja Elena Leeve.
Puvut on suunnitellut Riitta Röpelinen, naamioinnin Riikka Virtanen, valot Emma Paaer ja äänimaailman Antti Viirkorpi.
Kuva: Elina Knihtilä ja Tommi Korpela Putoavissa enkeleissä. Kantaesitys Q-teatterissa tiistaina. Kuva Tanja Ahola.