Oulu Tampereen elokuvajuhlien alkajaisiksi järjestettiin keskiviikkona myös kehitysvammaisten ja muihin erityisryhmiin kuuluvien Tähdenlentoja-elokuvatapahtuma, jossa pohjoispohjalainen osaamien sai kiitosta.
Parhaan pidemmän sarjan fiktioelokuvana palkittiin raahelaisen Toimintakeskus KuutinLaiska mies ja erityiskoulujen sarjan voiton vei oululaisen Lohipadon erityiskoulun kolmiosainen fiktioelokuva Hotelli Viikatemies. Lohipadolle myönnettiin myös Ansiohiiri-kunniamaininta hyvin toteutetusta viestintäkasvatuksesta.
Parhaaksi miesnäyttelijäksi valittiin Jonne Suorsa Lohipadon koulusta ja parhaasta sivuosasta palkittiin Matti Joensuu Raahen Kuutista. Suorsa on palkittu aiemminkin, Oulun kansainvälisen lastenelokuvien festivaalin ohessa Taikalamppu-metodilla tehtyjen lyhytelokuvien Oskari-gaalassa.
Toimintakeskus Kuutin Laiska mies kuvaa työtä vieroksuvan päähenkilön ja aktiiviväestön nykytilannetta. Tuomaristo kiitteli erityisesti sen teknisesti hyvin toteutettua kokonaisuutta ja kuvakerrontaa.
Lohipadon Hotelli Viikatemies -trilogia on tragikoominen tarina, jossa pahaa yrittävien toiminta joutuu naurunalaiseksi. Tuomaristo kiitteli kieli poskella -huumoria, joka on oivallisesti yhdistetty sysimustaan vampyyrikauhuun.
Esiintyminen
vapauttaa
Hotelli Viikatemiehen tekoprosessi alkoi syksyllä 2003 ja sitä työstettiin kolmeen otteeseen kuuden viikon jaksoissa. Sarjan oli tarkoitus olla neliosainen, mutta ajanpuutteen vuoksi oli tyydyttävä vähempään.
"Oppilaat saivat olla mukana käsikirjoitusvaiheesta lähtien. Lähtökohtamme oli opetella sarjaohjelman niksejä. Oppilaat olivat todella innostuneita", selvittää Tampereelta tavoitettu Meri Talvisara, joka on Lohipadon koulukäyntiavustaja ja videovastaava.
Elokuvanteossa ohjaajana toimi erityisopettaja Liisa Maikkula. Projektissa oli mukana seitsemän yläasteikäistä oppilasta.
"Tietty luontevuus syntyy siitä, että emme pyrkineet vuorosanojen ulkolukuun, vaan replikointi on syntynyt improvisoinnin kautta", Talvisara arvioi Hotelli Viikatemiehen vahvuuksia.
Luova esiintyminen ja videonäytteleminen on ollut suosittu valinnaisaine Lohipadon yläasteelaisille jo kahdeksan vuoden ajan, mutta omien videouutisten teko aloitettiin jo 1993.
"Esiintymistaidolla on valtava merkitys oppilaiden itsetunnolle. Meillä on ollut oppilaita, jotka eivät aluksi puhuneet lainkaan, mutta videoesiintymisen kautta he ovat uskaltautuneet ilmaisemaan itseään", Talvisara kertoo.
Tapahtuman
tulevaisuus avoin
Seitsemättä kertaa järjestetyn Tähdenlentoja-tapahtuman taustalta löytyy samanniminen, vuonna 2000 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää erityisryhmien täysivaltaista osallistumista ja tasavertaista asemaa yhteiskunnassa.
"Haluamme yhdistää erilaisia ihmisiä ja tarjota foorumin erityisryhmien elokuville", toteaa Tuula Väisänen Tähdenlentoja-yhdistyksestä
"Aloitimme työpajatoiminnalla kehitysvammaisten kanssa, mutta periaatteessa toimintaa ollaan laajentamassa myös muihin erityisryhmiin, kuten mielenterveyskuntoutujiin ja muulla tavoin syrjäytyneisiin."
Väisästä huolettaa toiminnan epävarmuus, sillä erityisryhmien kulttuuria ei byrokratiassa tunneta.
"Seuraavan vuoden tapahtuma ja muu toiminta ovat vielä avoimia kysymyksiä."