Oulu
Pohjois-Pohjanmaan ammattioppilaitoksen kondiittoriopiskelijat tuovat opinahjolleen vuosi vuoden jälkeen mainetta ja kunniaa ammattialan valtakunnallisissa kilpailuissa. Kondiittorilinjan lehtori Esa Rantakeisu myhäilee tyytyväisenä ja toteaa menestyksen johtuvan näppäristä opiskelijoista.
Rantakeisu on epäilemättä oikeassa, mutta oma osuutensa menestykseen on varmasti myös asenteella: perinteitä ja käden taitoja pitää osata arvostaa. Asenne on välittynyt opiskelijoille ja sitä myötä heidän käsiensä kautta tarjottimelle.
"Varsinkin tällaisessa teknologiakaupungissa kuin Oulu, on perinteillä oma erityinen merkityksensä. Käsityön arvoa on pidettävä esillä, jotta se puolustaisi asemaansa tekniikan keskellä", Rantakeisu korostaa.
Perinteiden vaaliminen ei ole Rantakeisun mukaan pelkkää nostalgiaa, vaan muutettavissa hyvinvoinniksi. Maakunnan perinteet muotoutuivat konditoria-alan opiskelijoiden osaavissa käsissä kauniiksi luomuksiksi muun muassa Suomen Leipuriliiton ja opetushallituksen järjestämissä SM-kisoissa. Siellä oululaiskaksikko Marita Ulander ja Eeva Ojala yhdessä joukkueenjohtaja Rantakeisun kanssa sijoittuivat hopealle.
Tyttöjen mitalityö oli tervakakku, jonka reseptistä löytyi muun muassa tervalikööriä- ja pastaa, pettua, ruista ja mustikoita.
"Tervakakku on tarkoituksenmukainen yhdistelmä perinnettä ja nykyisyyttä, sillä Oulun historia on liittynyt tervaan ja puuteollisuuteen kiinteästi"; Rantakeisu kertoo.
Pohjois-Pohjanmaan ammattioppilaitoksen opiskelijat menestyivät erinomaisesti myös nuorten ammattitaidon SM-kilpailuissa, Taitaja 2003 -tapahtumassa. Kahdeksan finalistin joukossa oli kolme oppilaitoksen viimeisen vuosikurssin opiskelijaa.
"Kilpailun tuomaristo totesi finalistien ammattitaidon olevan vähintäänkin yhtä hyvän, kuin ammattikondiittoreiden", Rantakeisu toteaa ylpeänä. Paon opiskelijoista Laura Klasila sijoittui Taitaja-kisassa hopealle, Mari Jumisko neljänneksi ja Jonna Nissilä seitsemänneksi.
Pelkkä ulkonäkö ei riitä
Leivokset ja kakut ovat parhaimmillaan taideteoksia, joiden ulkonäköön kondiittorit kiinnittävät paljon huomiota. Hyvältä maistuva kakku saadaan vielä herkullisemmaksi, jos se on myös visuaalisesti onnistunut.
"Ulkonäköön kuuluu olennaisena osana sielu, eli tunne siitä, että tuote on tehty ajatuksella", Rantakeisu pohtii.
Oululaiset kondiittoriopiskelijat tekevät paljon yhteistyötä yrityselämän kanssa. Tähän kuuluu harjoittelujaksojen lisäksi myös panostus tuotekehittelyyn. Oppilaat saavat kaipaamaansa käytännön harjoitusta ja ammattioppia, yritykset puolestaan ideoita ja inspiraatiota innokkailta oppilailta.
Kilpailuissa menestyneet opiskelijat ovat yhtä mieltä siitä, että yksi ammatin ehdottomista pluspuolista on se, että saa luoda ja käyttää mielikuvitustaan. Alan vaatimat aikaiset aamuherätyksetkin kestää, kun tietää, että saa tehdä mielenkiintoista ja vaihtelevaa työtä.
"Luovuus kehittyy kokemuksen kartuttua, mutta tietynlainen visuaalinen lahjakkuus on eduksi. Hyvä värisilmä ja kekseliäs mieli ovat tärkeitä ominaisuuksia hyvässä kondiittorissa", Mari Jumisko pohtii.
"Kun aloitin opiskelun ja katselin vanhempien vuosikurssien töitä, mietin, että osaanko itse koskaan tehdä mitään vastaavaa. Taidot ovat kuitenkin pikku hiljaa lisääntyneet", Jumisko toteaa.
Rantakeisua hymyilyttää kun hän kuuntelee oppilaidensa pohdintoja pystymisestä.
"Tyttöjä oli vaikea saada kilpailuihin mukaan, koska he eivät omien sanojensa mukaan kuulema osaa mitään. Näenhän minä, että he ovat taitavia. Nyt he saivat siitä tunnustusta muiltakin."
Pao:n opiskelijoita on ollut viimeisen kuuden vuoden aikana työharjoittelussa myös ulkomailla. Mari Jumisko matkaa tänä keväänä Saksaan.
"Harjoittelupaikkanani on pieni stuttgartilainen perheyritys. En osaa saksaa, mutta eiköhän englannillakin pärjää", hän sanoo. "Harjoittelu ulkomailla on siitäkin mielenkiintoista, että pääsen näkemään miten alalla toimitaan muualla. Suomen kuviot ovat jo melko tuttuja."