Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos (r.) haluaa selvittää, miten laaja ongelma pankkien korkeat palvelumaksut on. Lisäksi tulee ennen mahdollista uutta lainsäädäntöä tutkia, kuinka pankkipalveluiden hinnoittelun valvontaa ja hinnoista tiedottamista voidaan tehostaa nykyisen lain nojalla.
Eduskunnan torstain pankkipalvelukeskustelussa Wideroos huomautti, että Rahoitustarkoitus voi velvoittaa uhkasakolla talletuspankin alentamaan jonkin pankkipalvelun hintaa, jos se katsotaan asiakkaalle välttämättömäksi peruspankkipalveluksi. Edellytyksenä on kuitenkin käytännössä se, ettei asiakkaalla ole muita edullisempia keinoja käyttää tiliään.
Wideroosin mielestä hinnoitteluun on syytä puuttua. Se tulee tehdä kuitenkin tavalla, joka on oikeassa suhteessa asian yhteiskunnalliseen merkitykseen. Hän piti ongelmaa selvästi pienempänä kuin ehkä on annettu ymmärtää, vaikka se onkin pienelle asiakasryhmälle ilmeisen todellinen.
Wideroos uskoi, että hänen Pankkiyhdistyksen kanssa käymänsä keskustelut tuottavat tulosta. Oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) piti neuvotteluja tarpeellisena, mutta hän tuki myös maksujen kohtuuttomuuteen puuttuvan lainsäädännön valmistelua.
Eduskunta lähetti torstaina talousvaliokunnan käsittelyyn SDP:n Jukka Gustafssonin lakialoitteen, jossa vaaditaan pankkien palvelumaksujen kohtuullistamista. Aloitteen allekirjoitti kaikkiaan 122 kansanedustajaa sekä hallitus- että oppositiopuolueista.
Gustafsson esittää luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamista siten, että maksunvälityksen hoitamisesta voitaisiin periä asiakkaalta korkeintaan 2,5 euroa maksua kohden. Palvelumaksujen kohtuullisuutta valvoisi rahoitustarkastus.
Eduskunnan keskustelussa vallitsi yksimielisyys siitä, että palvelumaksut ovat korkeita. Ne rokottavat erityisesti eläkeläisiä ja vähävaraisia, jotka haluavat maksaa laskunsa pankin tiskillä. Usein tästä maksutapahtumasta veloitetaan jopa neljästä kahdeksaan euroa.
Maksut eivät
saa olla syrjiviä
Erimielisyyttä oli siitä, onko lainsäädäntö oikea tie ratkaista ongelma. Osa puhujista uskoi, että pankkien kanssa voidaan päästä suotuisaan tulokseen neuvottelemalla.
Gustafsson korosti, että asia koskettaa satoja tuhansia eläkeläisiä. Pankkiyhdistyksen itsensäkin tekemän selvityksen mukaan neljännes eläkeläisistä asioi tavallisimmin pankkivirkailijan kanssa.
Toinen moraalinen syy puuttua asiaan eduskunnassa on Gustafssonin mielestä luottolaitoslaki. Sen perusteluihin kirjattiin, etteivät maksut saa olla kohtuuttomia tai syrjiviä.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.) arveli, että aloitteen toteuttamisessa voi olla perusoikeuksiin liittyviä ongelmia. Hän suositteli sen sijaan Pekka Kuosmasen (kok.) aloitetta, jonka mukaan postit velvoitettaisiin valtion kokonaan omistamina laitoksina tarjoamaan myös maksunvälityspalvelua. Palvelumaksun yläraja olisi yksi euro laskulta.
Vasemmistoliiton Jaakko Laakso epäili, ettei ongelma ratkea muutoin kuin perustamalla Suomeen uusi palveleva pankki. Erkki Pulliainen (vihr.) sanoi Wideroosilla olevan edessään pankkien kanssa niin ankara neuvottelusarka, ettei eduskunta jaksa odottaa niiden tuloksia.
Olavi Ala-Nissilä (kesk.) varoitteli ylenmääräisestä populismista ja väärän kuvan antamisesta ihmisille. Hän uskoi, että maksuja voidaan alentaa informaatiolla ja neuvotteluilla.
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) mukaan kuluttaja-asiamies voi periaatteessa vaatia markkinaoikeutta kieltämään kohtuuttoman sopimusehdon käytön. Hyödykkeen hinta ei kuitenkaan ole kuitenkaan sellainen sopimusehto, johon kuluttaja-asiamies voi puuttua.