Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi sanoo rakennusalan elävän kohtalaisen normaaleja aikoja, eikä rakentajista ole tällä hetkellä kovinkaan suurta pulaa. Hän pysyy kannassaan, vaikka saakin keskiviikkona Kemin kierroksellaan toisenlaistakin viestiä myös omalta väeltään.
YIT:n pistetalon työmaalla työmaamestari Pasi Nurmos huomauttaa rautaisten ammattilasten olevan tiukassa. Kirvesmies Aaro Alatarvaskin on havainnut, että työmiehiä ei tahdo löytyä.
"Työvoimapula on ihan selvä ja koko ajan pahenemassa, koska väki ikääntyy. Kemi-Tornion alueella muurareita ei ole ja ammattitaitoiset kirvesmiehet ovat yksissä käsissä", kemiläisen Rakennusliike M.Kurtti Oy.n toimitusjohtaja Mikko Kurtti puolestaan sanoo.
"Työvoimapula on huonoilla yrityksillä. Jos YIT hakee lehdessä työtekijöitä, firman edessä on jono. Epämääräinen vuokrafirma hakee heitä turhaan", Harjuniemi näkee. Hänen mielestään alalle saadaan väkeä, eikä halpatyövoimaan tarvitse juurikaan turvautua, jos työnantajat huolehtivat työntekijöilleen säälliset työsuhteet.
Rakennusliiton Lapin aluepäällikkö Heimo Lahtela katsoo työvoimapulasta puhumisen olevan enemmänkin työnantajien propagandaa. Yritykset vaahtoavat hetkellisistä alueellisista heilahduksista. "Lapissa on reilu 1 000 työtöntä rakentajaa." Liiton työttömyyskassassa heitä on kaikkiaan yli 10 000.
Työntekijöiden ja työnantajien edustajien näkemykset työvoimapulasta vaihtelevat, mutta harmaaseen talouteen ja ulkomaiseen työvoimaan liittyvät kannat kulkevat yhtä jalkaa. Molempien liitot - Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus RT - ovat sorvanneet kantoja yhteisissä työryhmissä. Viimeksi tiistaina liitot kävivät valtiovarainministeriössä jättämässä kannanoton hämäräfirmojen verotusongelmasta.
"Rakentamisen imagolle jatkuvat uutiset harmaasta taloudesta, alipalkkauksesta, työehtojen dumppauksesta ja työsuojelun laiminlyönneistä eivät ole hyviä", Harjuniemi huomauttaa ja sanoo olevansa tyytyväinen sisäministeri Kari Rajamäen toimintaan. Keplottelijoiden kuriin saamiseksi on palkattu lisää työvoimaa muun muassa poliisiin ja työsuojelupiireihin.
Viime vuonna tehdyn selvityksen mukaan rakennusalan arvonlisäyksestä noin 11 prosenttia on piilolaskutusta eli palkkoja maksetaan ohi verotuksen noin 600 - 700 miljoonaa euroa. Harjuniemen mukaan ilmiö on "helkkarinmoinen ja summat valtavia".
Harmaan talouden junailijat ovat suomalaisia, jotka käyttävät hyväksi ulkomaille rekisteröityjä yrityksiä.
"Suomeen voi tulla tarjoamaan rakennusurakan tai työvoimaa vuokrafirmana olematta missään kirjoissa ja kansissa. Lähes jokaisessa muussa Euroopan maassa on paremmat systeemit kuin meillä. Suomi haluaa olla mallioppilas silläkin uhalla, että vajoamme vielä syvemmälle tässä harmaassa markkinassa."
Rakennusliitossa suhtaudutaan nihkeästi palveludirektiiviin; Harjuniemi korostaa, että kansallisesti pitäisi voida turvata se, ettei harmaa talous laajene, vaikka se kaventaisikin vapaata liikkumista.
Hän on toiveikas, että esimerkiksi vireillä oleva tilaajavastuulainsäädäntö omalta osaltaan parantaa alihankkijoiden ja ketjuttavien yritysten valvontaa. "Ulkomaalaiset yritykset pitäisi rekisteröidä Suomessa ennakkoperintärekisteriin."