Turistit ja matkailuyrittäjät eivät halua valaa tuntureita samaan kaavaan. Matkailukohteilta odotetaan omaleimaisuutta ja identiteettiä. Näitä johtopäätöksiä voi vetää opiskelijatutkimuksista, joissa haarukoitiin Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon liittyviä odotuksia.
Lapin yliopiston luontomatkailun opiskelijoiden tutkimuksista koostettu kirja "Erottuvat tunturit. Pallaksen ja Ylläksen alueelliset identiteetit matkailijoiden ja yrittäjien puheissa" julkistettiin keskiviikkona Rovaniemellä. Haastattelut on tehty uuden kansallispuiston perustamisen aikoihin. Kävijämäärältään maan ylivoimaisesti suosituimman puiston perustamista juhlittiin helmikuussa.
"Matkailussa ajatellaan helposti, että tunturi kuin tunturi, samanlaisia kaikki ja sillä siisti. Näin ei kuitenkaan ole. Tämä tuli selvästi esille tässä tutkimuksessa. Ihmiset ovat paikkasitoutuneita ja heille on hyvin tärkeää omaleimaisuus, paikan henki", luontomatkailun professori Seija Tuulentie Metsäntutkimuslaitokselta Rovaniemeltä kertoo.
Pallas on profiloitunut perinteisesti erityisesti murtomaahiihtoon ja reppuselkämatkailuun, laskettelu tulee vasta kakkosena. Ylläksellä on sekä tasaisesti laskettelijoita että hiihtäjiä.
Pallakselle valmistellaan parhaillaan kehittämissuunnitelmaa.
"Vanhojen kävijöiden kannalta on hyvin hienovarainen asia, mihin suuntaan tunturia kehitetään. Isoja muutoksia ei haluta, koska luonnonrauha merkitsee sinne tuleville kaikista eniten", Tuulentie sanoo.
Ylläksellä niin matkailijat kuin yrittäjätkin toivovat voimakkaasta kasvusta huolimatta, että vanhat kylät säilyttävät oman identiteettinsä. Levin Sirkan kylän kohtaloa ei haluta. Ylläsjärvellä matkailu ei olekaan rakentunut kylän yhteyteen.
"Mielenkiintoista on myös se, että matkailijat eivät painottaneet niinkään kansallispuistoa, vaan luontoa ja maisemia. Yrittäjille se taas oli tärkeämpää, sillä kansallispuisto on valtti ulkomaanmarkkinoinnissa", professori Seija Tuulentie toteaa.