"Järki voitti", kommentoi pääluottamusmies Veikko Leppänen Stora Enson päätöstä käynnistää uudelleen sahaus Veitsiluodossa. Näillä näkymin sahat soivat huhti-toukokuun vaihteen tienoilla, tosin entistä paljon pienemmällä väellä ja volyymilla. Kapasiteetista otetaan käyttöön kolmannes.
"Mutta tyytyväinen täytyy olla. Aika harvoin metsäteollisuudesta kuulee nykyään uutisia, joissa laitosta käynnistellään, eikä ajeta alas", Leppänen huomauttaa.
Tyytyväinen on myös Veitsiluodon paikallisjohtaja Jarkko Tehomaa. "Hyvä, että löytyi ratkaisu, jossa edes osittaisella volyymilla voidaan sahaa pyörittää ja sitä kautta hyödyntää koko Veitsiluodon integraattia."
Saha on toimittanut haketta sellunvalmistukseen ja muun muassa sen vuoksi työntekijät ovat katsoneet, että se on ollut kannattava yksikkö, vaikka konsernitasolla laitos on muutamia vuosia tuottanut tappiota.
Myynnistä
luovuttiin
Stora Enso pani sahan seisomaan ja myyntiin ja lomautti henkilöstön viime heinäkuussa. Syiksi sanottiin kallis raaka-aine, henkilöstökulut ja syrjäinen sijainti.
"Kiinnostusta oli, mutta saha ei ole enää myynnissä", Stora Enso Timberin pohjoismaiden tuotantoryhmän johtaja Vesa Pölhö panee pisteen myyntiaikeille.
Sahan uudestisyntymisen taustalla ovat Pölhön mukaan erilaiset ratkaisut, joilla tehoa saadaan lisää pienemmillä kustannuksilla. Myös sahattavan määrän pienentäminen ja yhteen vuoroon siirtyminen parantaa kannattavuutta. Jonkin verran sahatavaran markkinahinnatkin ovat nousseet. Yhtä vuoroa pyöritetään 28 työntekijän voimin.
Veitsiluodon sahan kapasiteetti on 300 000 kuutiota vuodessa, mutta nyt lähdetään pyörittämään sahaa aluksi 100 000 kuutiolla. "Toimimme pienemmässä mittakaavassa tehokkaasti", Pölhö sanoo. Tätä sahausmäärää varten puu tulee lähempää, ja näin kuljetuskuluja saadaan leikattua.
Pölhön mukaan uudella sapluunalla optimisahausmäärä on jonkin verran yli 150 000 kuutiota, ja silloin puutakin on vielä järkevästi saatavissa. Konsernin toimitusjohtaja Jukka Härmälä on katsonut, että Veítsiluodon sahaa tarvitaan tukemaan pohjoisen puunhankintaa.
Uusittu
sopimusmalli
Leppänen arvioi, että ratkaisu on henkilöstön kannalta kohtuullisen siedettävä. Lähtökohtanahan oli sahan käynnistäminen. Hänelle tuli helmikuun puolivälissä kutina siitä, että saha saattaisi palata elävien kirjoihin. Tuolloin alettiin viimeisessä vaiheessa selvitellä kaikkia vaihtoehtoja, myös käynnistämistä oman konsernin voimin..
Lomautettujen kymmenen kuukauden piina päättyy ja työt alkavat, mutta uusi sopimusmalli ja vuorokäynti pudottavat hieman ansiotasoa entisestä. Ansiot tippuvat Leppäsen arvion mukaan Suomen sahojen keskitasoon.
Sahalla oli vuosi sitten reilu 90 työntekijää, heistä osa määräaikaisia. Kolmisenkymmentä on seisokin aikana kouluttautunut tai kouluttautumassa integraatin muille osastoille, lähinnä paperitehtaalle. Reilut kymmenen työntekijää on jäänyt eläkeputkiin.
Lomautetuista moniosaajia
Paikallisjohtaja Tehomaa laskeskelee, että järjestelyistä selvitään ilman irtisanomisia. Lomautetuista kootaan sahan henkilöstö. Sahaa pyöritetään vastaisuudessa pienemmällä porukalla ja työntekijöistä koulutetaan moniosaajia.
"Valtaosin työntekijät hallitsevatkin jo useampia tehtäviä", Leppänen kertoo.
Seisokin aikana Leppänen on ollut ainoa päätoiminen päällekatsoja sahalla. Kunnossapitotöitä Fortekin palkkalistoilla tekevä Leppänen on tyytyväinen, että hiljaisuus vaihtuu sirkkeleiden ääniin, sillä "aika ajoin ollut melko pitkästyttävää". Leppänen ja puolipäiväinen sähkömies ovat varmistaneet, että koneet voidaan ottaa taas kohtuuajassa käyttöön.
Puulanssilla on noin 50 000 kuutiota tukkeja odottamassa sahausta. Siitä riittää ruokaa sahalle kahdeksi ja puoleksi kuukaudeksi. Sahan päämarkkinat ovat edelleen muun muassa Välimeren maissa ja Japanissa.
