Torstaina julkaistu iskukykytutkimus suosittaa Suomen puolustusvoimille uusia asejärjestelmiä kaukotorjuntaan. Puolustusvoimien työryhmä esittää, että iskukykyä kehitetään hankkimalla raskaita raketinheittimiä, erikoisammuksia tykistölle sekä ilmasta maahan -ohjuksia ja liitopommeja Horneteihin.
Tällaisen yhdistelmän tueksi esitetään uudenlaisia miehittämättömiä tiedustelulennokkeja.
Raskas raketinheitin osoittautui tutkimuksen mukaan iskukyvyn kannalta parhaaksi yksittäiseksi asejärjestelmäksi. Se soveltuu hyvin suurimpaan osaan tutkituista tehtävistä.
Heittimessä voi käyttää rakettia tai ohjusta, ja aseen ulottuvuus on 20-300 kilometriä. Suomella on nykyisin vain kevyitä raketinheittimiä.
Tykistön erikoisammukset ovat erityisen kustannustehokkaita alle 40 kilometrin etäisyyksillä.
Hornetin ilmasta maahan -ohjusjärjestelmän etuna korostuu mahdollisuus vaikuttaa nopeasti kauas, esimerkiksi Etelä-Suomesta Lappiin tai maalta merelle. Myös kustannukset pysyisivät tutkimuksen mukaan kohtuullisina, koska aseiden alusta eli hävittäjä on jo olemassa.
Hankinnat nykytasoisilla puolustusmäärärahoilla
Tutkimuksen lähtökohtana on ollut, että uusien järjestelmien hankintoihin ja ylläpitoon 30 vuoden aikana voidaan käyttää korkeintaan miljardi euroa. Tämä on mahdollista nykytasoisilla puolustusmäärärahoilla.
Iskukyvyn kehittäminen työryhmän esityksen mukaisesti maksaisi noin 900 miljoona euroa. Operatiivinen lentotiedustelujärjestelmä maksaisi lisäksi noin sata miljoonaa euroa.
Taisteluhelikopterit osoittautuivat hieman Hornetin ohjus- ja pommijärjestelmää paremmaksi. Ongelmana on vain helikopterien kalleus. Minimimäärä eli 12 taisteluhelikopteria maksaisi lähes 500 miljoonaa euroa.
Iskukykytutkimus on laajin puolustusvoimissa viime aikoina tehty yksittäinen selvitys. Sen valmisteluun osallistui 150 asiantuntijaa.
Työryhmän tehtävänä oli valita kokonaispuolustuksen kannalta paras mahdollinen yhdistelmä 13 eri asejärjestelmästä.
Valintaperusteina olivat muun muassa tehokkuus, sopivuus osaksi puolustusjärjestelmää, käyttövarmuus, haavoittuvuus, kokonaiskustannukset sekä hankintamahdollisuudet kansallisesti ja yleiseurooppalaisina projekteina.
