Britannia aloitti EU-puheenjohtajakautensa tilanteessa, jossa unioni on pahassa pulassa. Pääministeri Tony Blairin olisi syytä liennyttää kriisiä, jonka syntymiseen hän itse on ollut osallinen. Britannian puolivuotiskaudesta EU:n puheenjohtajamaana on tulossa tuskien taival. Brittien olisi Tony Blairin johdolla tasoitettava unionin tietä riitaisan huippukokouksen jälkeen. Kiista rahoituskehyksistä ja perustuslain hylkääminen Hollannissa ja Ranskassa sekä unionin laajentuminen edellyttävät hyvää johtajuutta ja vahvaa otetta, mutta brittien puolivuotiskausi heinäkuusta vuoden vaihteeseen tuskin riittää ongelmien selvittämiseen. Blairilla on kuitenkin paitsi oikeus aloitteellisuuteen myös velvollisuus siihen. EU-parlamentissa Britannian pääministeri otti viime viikolla tiukan linjan. Hän vaati täydellistä talousuudistusta hyvinvoinnin turvaamiseksi, mutta kiisti tavoittelevansa EU:n muuttamista löysäksi vapaakauppa-alueeksi. Voimakas aloitus, mutta vain muutaman viikon takana on kuitenkin surkeasti päättynyt huippukokous. Ranskan, Saksan ja edellisen puheenjohtajamaan Luxemburgin päämiehet syyttävät yksissä tuumin Blairia rahoitusneuvotteluiden kaatamisesta. Blair suostuu luopumaan Britannian jäsenmaksupalautuksista vain, jos EU myöntyy karsimaan maataloustukia. Unionin maataloustuet lohkaisevat koko budjetista yli 40 prosenttia. Osuus on aivan liian suuri, eikä uudistusta kaipaavan EU:n ole järkevää jättäytyä vanhoihin tukiverkkojen kiinni. Ranska on suurimpana kantona kaskessa, sillä valtaosa tuista menee ranskalaisviljelijöille. Ranskassa viljelijät ovat jo aloittaneet kampanjan tuotteittensa markkinoimiseksi. Sillä tuskin saadaan ihmeitä aikaan, vaan perusteellinen remontti unionin maatalouspolitiikassa on tehtävä ennen pitkää.
Britannialla on suuret suunnitelmat, joita useat muut jäsenmaat pitävät aivan liian kunnianhimoisina ja radikaaleina. Ulkoministeri Jack Straw on nostanut Britannian kauden päätavoitteiksi vuosien 2007-2013 väliset rahoitusratkaisut. Hän utopistisesti ja virkansa puolesta uskoo, että budjettiasiat saadaan sovittua vuoden loppuun mennessä. Sen sijaan perustuslain kohtalosta hän ei maininnut sanaakaan. Jos se briteistä olisi kiinni, EU:n uusi, mutta jo murtunut selkäranka kuopattaisiin kokonaan. Pääministeri Blairilla on kova työ saada tukea unionin kehittämiseen maanmiehiltään, jotka eivät koe olevansa EU-kansalaisuuden ytimessä. Hänen ongelmiaan lisää se, ettei Britannia ole rahaliiton ulkopuolisena valtiona myöskään vielä "oikeaoppinen" unionimaa. EU-puheenjohtajamaan pääministeri ei voi silti liiaksi intoilla unionin puolesta, koska kansalaisten suhtautumien jäsenyyteen on nurjaa. Viime viikolla julkistetun kyselyn mukaan vain 11 prosenttia briteistä kokee hyötyneensä EU:n jäsenyydestä. Arvatenkin EU-kriittiset konservatiivit seuraavat oppositiossa silmä ja korva tarkkana Blairin ja maan hallituksen tekoja ja puheita. Pääministerin asemaa muiden maiden silmissä vahvistaa kuitenkin se, että Britannian talous on hyvässä kunnossa. Maassa on käytännössä täystyöllisyys ja talouskasvu on vakaa verrattuna ainakin Ranskaan.
Brittien lista asioista, jotka se aikoo hoitaa puolivuotiskaudellaan on kunnioitusta herättävä, mutta epäuskottava. Talousuudistusten lisäksi se aikoo ajaa kaudellaan myös Afrikan maiden asiaa. Tämä sama aihe on myös tällä viikolla Skotlannissa alkavan G8-maiden kokouksen listalla. Britannia on paljon vartijana, sillä se on nyt myös G8-maiden puheenjohtaja. EU:n laajentumisessa Britannia on eri linjoilla Saksan ja Ranskan kanssa. Puheenjohtajamaa kannattaa Turkin jäsenyyttä, kun muissa suurissa jäsenmaissa siihen suhtaudutaan entistä kriittisemmin. Jäsenyysneuvottelut Turkin kanssa on tarkoitus aloittaa lokakuussa. Pääministeri Tony Blair on nyt paljon vartijana. Britannian eteen jäi iso kasa kiistanalaisia asioita.