Saatana on ih­mis­ten syn­ti­puk­ki

"Vihan, kaunan ja kateuden maailmassa, jossa saadaan aikaan niin hirvittävän pahaa toisille ihmisille, meidän tulisi herätä uudestaan elämään samalla tavalla kuin Lasarus tässä teoksessa", pohtii Kaikkeuden ytimessä -oopperan ohjaaja Leena Salonen.

"Vihan, kaunan ja kateuden maailmassa, jossa saadaan aikaan niin hirvittävän pahaa toisille ihmisille, meidän tulisi herätä uudestaan elämään samalla tavalla kuin Lasarus tässä teoksessa", pohtii Kaikkeuden ytimessä -oopperan ohjaaja Leena Salonen.

Kaikkeuden ytimessä valmistui jo vuonna 1994, mutta vasta nyt se nähdään ensimmäistä kertaa näyttämöllä.

Oopperan perustava hengellinen sanoma kuuluu, että ihmisten pitäisi kuolla omasta vanhasta minästään herätäkseen uudelleen.

"Minulle se tarkoittaa ennen kaikkea heräämistä uudelleen suhteessa toisiin ihmisiin, lähimmäisenrakkauteen, jotta Helvetin pahuus loppuisi maailmasta", ohjaaja täydentää.

Leena Salosen logiikan mukaan Saatanan roolin on ihminen luonut omista tarpeistaan välttääkseen henkilökohtaisen kristillisen vastuun lähimmäisistä.

Seppo Paakkunaisen säveltämä ja Eeva Vainion kirjoittama ooppera - säveltäjän määritelmän mukaan "kristillinen musiikkidraama" - esitetään Madetojan salissa yhteensä viisi kertaa.

Kaikkiin muihin esityksiin paitsi ensi-iltaan on vielä lippuja saatavana. Ensi-ilta on lauantaina 10. 5. ja viimeinen ilta 23. 5. Äitienpäiväsunnuntain 11. 5. esitys tulkataan myös viittomakielelle.

Oopperan tuottavat yhteistyössä Oulun kaupunginteatteri, kaupunginorkesteri, konservatorio ja Oulun Ooppera.



Hyvästä kristillisyydestä


Libretisti Eeva Vainio on kokenut Seppo Paakkunaisen tavoin henkilökohtaisen uskonnollisen herätyksen. Mutta Leena Salonen huomauttaa, ettei hän ole ohjauksessaan pyrkinyt siihen, että Madetojan salissa katsojalle yht'äkkiä tapahtuisi samoin.

Salosen mukaan koko ooppera on maallisesti tarkastellen naiivin puoleinen; siinä kerrotaan varsin kliseisesti Raamatun tapahtumista.

"Vaikka oma tulkintammekin tietysti joutuu ratsastamaan näillä eväillä, olemme pyrkineet pääsemään eroon laupiaasta paasaamisesta. Toivottavasti ooppera herättää ihmisissä ajatuksia ainakin siihen suuntaan, mitä hyvä kristillisyys ja hyvä henkilökohtainen suhde Jumalaan voivat merkitä. Jokainen tulkoon uskollaan autuaaksi", ohjaaja sanoo.

Kaikkeuden ytimessä herätyksen kokee tähtitieteen tohtori, joka ryhtyy miettimään Raamatun asioita. Raamatullisuus ja nykyisyys sekoittuvat. Jeesuskaan ei tässä oopperassa ole vain mukavan leppoisia jeesusteleva saarnamies, vaan täynnä tunteita, verta ja lihaa asiaankuuluvine inhimillisine komplikaatioineen.



Musiikki tukee sanomaa


Oulun kaupunginorkesteria johtaa amerikkalainen kapellimestari David Searle. Oopperakuoron muodostaa Cassiopeia, jonka on harjoittanut musiikinopettaja Ilkka Eskelinen.

"Musiikillisesti Kaikkeuden ytimessä on monipuolinen. Partituuri pitää sisällään muun muassa modernia klassista sekä katolista kirkkomusiikkia kuorolle, joka laulaa suomeksi ja latinaksi. Vaikka Paakkunainen on tunnettu jazzmies, musiikki ei ole jazzia sen paremmin kuin dogmaattista uskovaisten draamaakaan", kapellimestari kuvailee.

Tekijät kertovat, että työprosessin aikana ooppera on muuttunut aika paljon alkuperäisestä. Säveltäjäkin on kirjoittanut partituuriaan käytännön pyyntöjen ja tarpeiden mukaan uusiksi sekä orkesterin että solistiosuuksien osalta.

Solistikuntaan kuuluvat muun muassa baritoni Sauli Tiilikainen (Kristus), tenori Juha Hostikka (Tähtitieteen tohtori), basso Janne Sundqvist (Saatana), baritoni Rauno Elp (Lasarus), altto Tuula Paavola (Maria Magdalena), sopraano Anna-Maria Jurvelin (1. Maria) ja sopraano Marjatta Airas (2. Maria / Äiti).

Oopperan on lavastanut Olli Mäntylä ja puvustanut Pasi Räbinä.

Ilmoita asiavirheestä