Suurpetojen pantaseuranta on tuottanut merkittävää tietoa eläinten liikkeistä. 1998 alkaneen pantaseurannan ensimmäiset tulokset kertovat pedoista pelätyimmän suden välttelevän asumusta ja isoja teitä.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkijan, petotukijaksi tituleeratun Ilpo Kojolan mukaan pantahavaintojen avulla on saatu uutta tietoa susista. Tutkijoille on ollut yllätys, että sudet eivät kulje tiettyjä reittejä idästä länteen, vaan lähtevät laumoistaan eri suuntiin.
"Pohjoisessa sudet lähtevät pohjoiseen, etelässä etelään ja lännessä länteen", keskiviikkona Ylivieskan Jokirannan koulun ruokasalin täydelle yleisölle esitelmöinyt Kojola kertoo. Hän luennoi kansalaisopiston ja kaupungin ympäristöyksikön järjestämässä tilaisuudessa petojen pantaseurannasta.
Susillekin kallis
hinta raateluista
Vaikka yleisesti sudet välttelevät ihmisasumusta, saattaa nälkä pakottaa ne käyttäytymään tavanomaisesta poikkeavasti. Kojola arvioi käytöstavan siirtyvän laumassa yksilöltä toiselle. Vuosi sitten Merijärven Ylipään kylän Vitoperällä susi livahti sisälle lampolaan ja raateli kuoliaaksi kahdeksan lammasta.
Tästä sudet joutuivat maksamaan kalliin hinnan. Tutkijoiden seurannassa ollut pantasusi Milla ja todennäköisesti tämän kumppanina kulkenut urossusi löydettiin myöhemmin tapettuina.
Pyhäjoen erämaissa elellyt Milla oli yli sataan vuoteen ensimmäinen susi, joka oli asettunut asumaan ja perustanut perheen läntiseen Suomeen.
Millan arviolta neljän poikasen kohtalosta ei ole varmuutta. Kojola sanoo alueella tehdyn yksittäisiä havaintoja tänä talvena. Mutta onko siellä yksi, kaksi vai kolme sutta, on arvoitus. Niinpä Kojola tyytyy toteamaan: "Joku saattaa olla jäänyt."
Susia on Suomessa arviolta 150 yksilöä. Määrä vaihtelee, sillä osa harrastaa jatkuvaa risteilyä Suomen ja Venäjän rajan yli. On laumoja, joiden elinalue kattaa kaistaleita rajan molemmin puolin. Venäjän Karjalassa arvioidaan olevan 350-400 sutta.
Pentueiden määrä hienoisessa kasvussa
Susipentueiden määrä on ollut hienoisessa kasvussa. Vuonna 2002 pentueita oli tusinan verran, seuraavana vuonna yksi enemmän. Pentuehavaintoja on tehty Kainuussa, Pohjois-Karjalassa, Kymen ja Etelä-Savon rajamailla, Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Määrällisesti suurin kanta on Pohjois-Karjalassa.
Karhun kannan kasvu sen sijaan on taittunut, jopa kääntynyt laskuun. Arvioiden mukaan Suomessa asustaa 800-850 kontiota.
Jatkuvassa pantaseurannassa on tällä hetkellä 15 sutta ja yhtä monta karhua. Kuuden vuoden aikana kaikkiaan viitisenkymmentä sutta ja karhua on saanut pannan. Suurin osa pantasusista ja -karhuista on hävinnyt jonnekin; osa tapettu luvattomasti ja osa luvallisesti.
"Sutta on tutkittu maailmalla paljon. Mutta se on elintavoiltaan erittäin joustava", Ilpo Kojola sanoo syyksi siihen, miksi Suomen susista kerätään tietoa. Tällä halutaan varmistaa kannan suuruus sekä eläinten liikkeet ja elintavat.
Suomessa kaadettiin viime vuonna luvanvaraisesti 70 karhua. Tässä kuussa päättyvään sudenmetsästykseen on myönnetty 16 kaatolupaa.
