Melkein puolella Lahden MM-hiihtojen mitalisteista oli poikkeavat veriarvot vuoden 2001 arvokisoissa. Kymmenen huippuhiihtäjän veriarvot olivat "erittäin poikkeavat". Poikkeamien uskotaan viittaavan vahvasti veridopingin käyttöön, mutta sataprosenttisia todisteita tästä ei ole.
Näin todetaan tuoreessa Huippuhiihtäjien poikkeavat veriarvot - veridopingia vai? -tutkimuksessa, josta kirjoittaa perjantain Helsingin Sanomat. Tutkimus julkaistiin kokonaisuudessaan perjantaina ilmestyneessä Clinical Journal of Sport Medicine -tiedelehdessä. Tutkimuksen tekivät Lahden kisojen aikana Jim Stray-Gundersen, Tapio Videman, Ilkka Penttilä ja Inggard Lereim.
Kahdestatoista Lahden ohjelmassa olleesta kisasta tutkimuksessa oli mukana yhdeksän. Niissä 17 prosentilla 50 parhaan joukkoon sijoittuneista hiihtäjistä oli erittäin poikkeavat veriarvot ja noin joka viidennellä poikkeavat.
Hiihtäjien nimiä tai kansallisuuksia ei tutkimuksessa mainita tutkimuseettisistä syistä.
Tutkijoiden mukaan erittäin poikkeavat veriarvot viittaavat veren manipulaatioon ja poikkeavat dopingiin, oleskeluun vähähappisessa ympäristössä, kuten happimajassa, tai hyvin harvoissa tapauksissa perimään.
Tutkijat saivat verinäytteet ennen kilpailua otetuista ns. lähtölupatesteistä, joissa mitattiin veren hemoglobiiniarvoja. Kymmenen parhaan joukkoon hiihtäneistä testattiin 92 prosenttia.
Kansainvälinen hiihtoliitto (FIS) sai raportin tutkimusryhmän tuloksista keväällä 2001, ja tuloksia tuli julkisuuteen jo viime syksynä Norjassa julkistetussa dopingin paljastuskirjassa. Kirjan mukaan poikkeavia veriarvoja mitattiin suomalaisten ohella muun muassa saksalaisilta ja virolaisilta.