Kuluttajille tehtyjen kyselyjen tuloksille kohautellaan suotta hartioita. Kuluttajien näkemykset ovat viime vuosina ennakoineet liki kaikki talouden käänteet, kirjoittaa aihetta tutkinut Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Kangassalo laitoksen Tietoaika-lehdessä. Vaikka kuluttajat ovat tehdyissä barometreissä usein olleet hieman liian optimistisia, esimerkiksi viime vuosikymmenen laman he osasivat ennakoida aiemmin ja paremmin kuin ekonomistien laatimat makrotaloudelliset mallit.
Laman alla kuluttajien luottamus talouteen romahti liki vuotta ennen kuin lama löi reaalitalouden kanveesiin bruttokansantuotteella mitaten. Yhtä lailla kuluttajat ovat vaistonneet jo hyvissä ajoin vuosille 1992-93 ajoittuneen nousuvaiheen, samoin vuoden 1998 Aasian kriisin jälkeisen pienehkön hypähdyksen ylöspäin.
Nyt voikin kysyä, mihin me tarvitsemme ekonomistien ennustuksia. Ilmeisesti sentään varmistuksiin. Mutta selvää on, että kuluttajia ei kannata moittia etukäteisarvioistaan siitä, kuinka heillä on mahdollisuuksia ostaa esimerkiksi kestokulutushyödykkeitä. Hehän ovat oman rahankäyttönsä asiantuntijoita.
Myös työttömyyden heilahtelujen ennakoijina kuluttajat ovat aivan omaa luokkaansa. Ovathan he juuri niitä, joita työttömyys koskee. Siksi kuluttajilla on hyvä vainu omaa elämäänsä koskevista mahdollisuuksista ja uhkista. Hyvää tulevan kehityksen aistimista osoittaa se, että kuluttajat osaavat ennakoida jo noin kuukautta aikaisemmin maan hintakehityksen.
Myös Irakin sodan seuraukset talouteemme suomalaiset osasivat arvioida jo hyvissä ajoin viime talvena. Vaikutuksia ei pidetty suurina. Vain aika pienen painalluksen sota sitten Suomen talouskäyriin aiheuttikin.
Kun noin hyvien ennustajien mielenliikkeitä oli päässyt arvioimaan, yliaktuaari Kangassalo käytti tilaisuutta hyväkseen ja ennakoi varovasti Suomen lähiaikojen talouskehitystä. Vaikka yleinen pessimismi on jäytänyt vahvasti kuluttajien mieliä vuoden 2001 lopulta saakka, omakohtaisiin mahdollisuuksiin uskotaan melko laajasti. Vain alle joka kymmenes kohtaa vaikeuksia. Niinpä suomalaisten kuluttajien talouden perusta on säilynyt hyvässä kunnossa. Edellytykset kulutuksen ja lainanoton jatkumiselle ovat siten edelleen olemassa.
Suomalaiset eivät varmaankaan kuulu perusteetta EU:n jäsenmaiden kansalaisista toiveikkaimpien joukkoon. Ainakin tuore sveitsiläistutkimus kertoo, että Suomen kilpailukyky on erittäin vahva.