Työpaikkoja oli Suomessa tammi-toukokuussa 38 000 enemmän edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna, ilmenee Tilastokeskuksen kokoamista luvuista. Käänne parempaan on merkittävä. Yleinen käsitys on ollut, että työpaikat hupenisivat edelleen.
Erityisesti kauppaan ja sosiaalipalveluihin on otettu lisää väkeä. Myös rakentamisessa, majoitus- ja ravitsemuspalveluissa sekä liike-elämässä ja rahalaitoksissa on väkeä yhä enemmän. Teolliset työpaikat ovat yhä hieman vähentyneet, mutta eivät nekään kautta linjan.
Varsinkin teknologiateollisuus on lisännyt väkeä Suomessa, vaikka alan tuotantoa on siirretty myös ulkomaille. Jo pitkään massatuotantoa on siirretty halvempien palkkakustannusten maihin. Sen sijaan korkeaa osaamista vaativat työt säilyvät ja lisääntyvätkin Suomessa.
Yt-neuvottelut, lomautukset ja irtisanomiset ovat nekin suomalaista todellisuutta. Jotkut yritykset ovat vähentäneet liiankin hätäisesti väkeä. Lisäystarpeen tullen uuden väen palkkauksessa ja yrityksen tapoihin totuttamisessa on aina omat vaivansa. Osaava yritysjohto pystyy ennakoimaan myös työvoiman tarpeen. Tempoilun välttämisestä koituu silkkaa säästöä.
Työttömien ja avoimien työpaikkojen kohtaamisessa on yhä enemmän kitkaa. Työntekijöille asetettavat vaatimukset kasvavat. Toki myös koulutustaso on parantunut Suomessa roimasti viime aikoina, mutta koulutus ei silti pysty vastaamaan riittävän tehokkaasti työelämän tarpeisiin.
Tuotantosuuntien ja työmenetelmien jatkuvan muutoksen takia koulutus ja yritysten tarpeet eivät koskaan kohtaakaan täydellisesti. Elinkeinoelämän ja koulutuksesta vastaavien keskusteluyhteys on joka tapauksessa menneisiin vuosikymmeniin verrattuna kohtuullisen hyvää. Silti yritysten on varauduttava jatkossakin siihen, että moniin erityistehtävien osaamiseen annetaan loppusilaus työpaikalla.
Yritykset joutuvat myös varautumaan kansainväliseen kilpailuun osaajista. Jo pitkään nuori koulutettu väki on lähtenyt mielellään muutamaksi vuodeksi imemään vaikutteita ulkomailta. Siinä ei olekaan mitään pahaa. Kotimaahan palattuaan he osaavat suhtautua luontevasti yritysten kansainvälistymiseen.
Pahinta olisi, jos Suomi menettää vastaisuudessa pysyvästi työvoimaa muualle. Varsinkaan ikäluokkien pienentyessä siihen ei ole varaa. Suomalaisten yritysten on otettava sekin entistä vakavammin huomioon.
paakirjoitus@kaleva.fi