Suomalaiset nukkuivat onnensa ohi, kun Hammerfestin edustalla sijaitsevan Snöhvitin eli Lumikin kaasukentän käytännön työt alkoivat. Suomalaisten sijaan paikalle ryntäsivät esimerkiksi saksalaiset ja suomalaisten työntekijöiden määrä jäi Norjassa harvaan kouralliseen.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki (kesk.) tietää hyvin, että Venäjän pohjoisosissa öljyä ja kaasua riittää ja Lumikin kaltaisia valtavia rakentamiskohteita voi löytyä tulevaisuudessa myös idästä. Niidenkin ohi voidaan nukkua.
"Sen Lumikki opetti, että meidän pitää olla koko ajan hereillä. Sekä yritysten, yritysverkostojen ja valtiovallan on seurattava herkeämättömästi, missä milloinkin mennään", maanantaina Oulussa vieraillut Lehtomäki muistuttaa.
Varuillaan oloa tarvitaan paitsi tulevien investointikohteiden kartoittamisessa myös yleisessä markkinoiden nuuskimisessa.
"Yritysten pitää katsoa ennakkoluulottomasti markkina-alueita. Esimerkiksi meidän pohjoinen osaaminen on etuna Venäjän pohjoisosien markkinoiden hyödyntämisessä", sanoo Lehtomäki.
Lehtomäki sanoo havainneensa ensimmäisellä, Länsi-Siperiaan suuntautuneella vienninedistämismatkallaan konkreettisesti, millainen markkinapotentiaali esimerkiksi Uralin takaa löytyy.
"Toivottavasti matka hyödyttää mukana olleita yrityksiä, ainakin meille muille matka oli silmiä avaava", Lehtomäki paljastaa Siperian opetukset.
Ministeri toivoo myös koulutuspoliittisista päätöksistä tukea suomalaisten yritysten kansainväliseen kaupantekoon ja tuotteiden myymiseen maailmalle.
"Kansainvälisen liiketoiminnan osaajien kouluttaminen on kansallinen haaste", Lehtomäki sanoo.
Lehtomäen mukaan näitä osaajia tarvitaan nimenomaan kansainvälistyvissä yrityksissä.
"Kun olen keskustellut esimerkiksi oululaisten yritysten edustajien kanssa, niin se on käynyt selväksi, että yrityksistä löytyy vahvaa teknologiaosaamista, mutta kansainvälisen liiketoiminnan osaamisessa on selkeitä puutteita", ministeri Paula Lehtomäki sanoo.
Venäjän tuo haasteita
Lehtomäki nimitettiin juuri Suomen ja Venäjän välisen talouskomission Suomen osapuolen puheenjohtajaksi ja hän vakuuttaa, että syksyllä komissiossa käydään tiiviitä keskusteluja maiden välisistä kaupankäynnin haasteista. Yksi kovimmista haasteista on saada yli kolme vuotta työn alla ollut Suomen ja Venäjän välinen investointisuojasopimus allekirjoitettua.
Sopimus tarkoittaa käytännössä sitä, että suomalainen yritys saa Venäjällä saman ja yhtäläisen kohtelun kuin venäläisetkin yritykset riippumatta siitä, miten suomalaisyhtiön omistus on järjestetty tuloksetta.
"Neuvotteluissa oltiin jo lähellä sopua. Nyt on tarkoitus saada neuvottelukierros uudelleen käyntiin mahdollisimman nopeasti", Lehtomäki sanoo muttei lähde ennustamaan sitä, milloin sopimus mahdollisesti voisi olla totta.
Toinen Venäjään ja kauppapolitiikkaan liittyvä haaste on itänaapurin maailmankauppajärjestön WTO:n jäsenyys. Lehtomäen kanssa Oulussa ministeriön "maakuntamatkalla" ollut EY:n yhteisen kauppapolitiikan yksikön päällikkö Jorma Korhonen uskoo, että Venäjä voi olla järjestön jäsen jo ensi vuoden loppuun mennessä päättyvän nykyisen neuvottelukierroksen aikana.
"Venäjä on neuvotellut jo seitsemän vuotta jäsenyydestä. Alussa innokkaasti, välillä vähän laiskemmin ja nyt taas toden teolla. Uskon, että jäsenyys toteutuu ennen neuvottelukierroksen loppua. Meille tämä olisi tärkeää, sillä Venäjän jäsenyys loisi ennakoitavat kaupankäynnin puitteet", Korhonen sanoo.
Korhosen ja Lehtomäen mukaan Venäjän jäsenyys ei saa olla kuitenkaan niin itsestäänselvyys, että maa ajetaan järjestöön hinnalla millä hyvänsä.
"Me tuemme neuvotteluprosessia, mutta niin, että jäsenyysehdoista pidetään kiinni", Korhonen sanoo.
"Mitä järkeä kansainvälisillä järjestöillä on, jos jäsenyyskriteerit venyvät ja paukkuvat", Lehtomäki huomauttaa.
Kehitysapu nousee
Lehtomäen salkkuun kuuluvissa kehitysyhteistyöasioissa hallitusohjelmaan on kirjattu selkeä tavoite kehitysavun määrän nostamisesta.
Lehtomäki uskoo, että avun määrä pystytään nostamaan nykyisestä 0,36 prosentista 0,4 prosenttiin. Myös vuoden 2010 tavoite 0,7 prosenttia on Lehtomäen mukaan mahdollinen ja tavoiteltava.
Lehtomäen mukaan Suomen tavoitteena ei ole niinkään löytää uusia avustettavia maita vaan syventää yhteistyötä perinteisten yhteistyömaiden kanssa.