Kyläkauppojen vähentyminen on kuitenkin hidastunut, sillä esimerkiksi vuonna 2000 kyläkauppojen määrä väheni yli sadalla. Kyläkauppoja katosi suhteellisesti eniten Savossa.
Kymmenen viime vuoden aikana kyläkauppojen määrä on laskenut alle puoleen, sillä vuonna 1992 Suomessa oli 1 476 kyläkauppaa. Vuonna 1980 Suomessa toimi vielä yli 3 400 kyläkauppaa.
Kyläkauppojen määrän vähentymisestä huolimatta niiden yhteenlaskettu myynti kasvoi viime vuonna reilun prosentin verran 270 miljoonaan euroon.
Vaikka kyläkauppojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoikin, on Päivittäistavarakauppa ry huolissaan kyläkauppojen kilpailukyvystä maaseudun taajamien kauppaliikkeiden rinnalla. Kyläkauppojen keskimyynti oli viime vuonna 0,4 miljoonaa euroa, kun taajamien kauppojen keskimyynti oli noin 2 miljoonaa euroa.
Tukijärjestelmä tarpeen
Kyläkauppojen kilpailukyvyn parantamiseksi Päivittäistavarakauppa ry on jo vuosien ajan esittänyt erityisen investointitukijärjestelmän luomista kyläkaupoille. Tukijärjestelmällä pitäisi etujärjestön mukaan tukea etenkin myymäläkiinteistöjen sekä niiden laitteistojen korjaamista ja uusimista.
Erityisesti kyläkauppojen kylmälaitteet kaipaavat uusimista. Freonia jäähdytysaineenaan käyttäviä kylmälaitteita ei saa enää niiden rikkoutuessa korjauttaa, vaan laite pitää vaihtaa ympäristöystävällisempään.
Päivittäiskauppa ry:n toimitusjohtajan Osmo Laineen mukaan kyläkauppojen lukumäärä jatkaa laskuaan, ellei investointitukijärjestelmää saada aikaiseksi.
"Ellei investointitukea tule, niin viidessä vuodessa kyläkauppojen määrä vähentyy 600:aan."
Laineen mukaan kyläkaupat ovat keskeisessä roolissa maaseudun säilyttämisessä asuttuna. Suomen hallitus on hallitusohjelmassaan luvannut edistää harvaan asuttujen alueiden kyläkauppojen kehittymistä maaseudun monipalveluyrityksiksi, minkä Päivittäistavarakauppa ry tulkitsee kannanotoksi investointitukijärjestelmän puolesta.