Opetushallitus on joutunut tarkentamaan ohjeitaan peruskoulun käsityön opetuksesta. Vuoden alussa hyväksyttyjen opetussuunnitelman perusteiden mukaan käsityö on tästä lähtien yksi kaikille yhteinen oppiaine koko peruskoulun ajan, mutta aikaisintaan viidenneltä luokalta alkaen oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus myös painottua joko tekniseen työhön tai tekstiilityöhön.
Vuosiluokkien 1.-4. kohdalla määritelmä on yksiselitteinen, eikä ole aiheuttanut kysymyksiä. Sen sijaan vuosiluokkien 5.-9. vastaava kohta on tuonut mukanaan epätietoisuutta ja runsaasti yhteydenottoja opetushallitukseen.
Opetusneuvos Annamaija Aro toteaa, että normilause voidaan tulkita monella tavalla ja se antaa kaikki mahdollisuudet. "Kouluissa on monenlaisia käytäntöjä ja sitä, mikä missäkin on hyväksi havaittu, ei tarvitse murentaa. Minkäänlaista järjestelyä ei tuomita", Aro vakuuttaa.
Kunnissa laaditaan parhaillaan kuntakuntaisia opetussuunnitelmia. Uusien normien mukaiset suunnitelmat otetaan koko peruskoulussa käyttöön viimeistään vuonna 2006. Osassa kuntia niihin siirrytään jo ensi syksynä.
Opetussuunnitelman perusteiden mukaan käsityön opetus vuosiluokilla 1.-4. toteutetaan samansisältöisenä kaikille oppilaille käsittäen sisältöjä teknisestä työstä ja tekstiilityöstä.
Painotus viidenneltä
Vuosiluokkien 5.-9. opetus käsittää kaikille oppilaille yhteisesti sekä teknisen työn että tekstiilityön sisältöjä, minkä lisäksi oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus painottua käsityöopinnoissaan kiinnostuksensa ja taipumustensa mukaan joko tekniseen työhön tai tekstiilityöhön.
Kunnat ja koulut voivat toimia joko niin, että käsityön opetus toteutetaan kaikille oppilaille kokonaan samansisältöisenä vuosiluokilla 5.-9. tai siten, että painottumista tapahtuu heti viidenneltä luokalta alkaen tai myöhemmin. Kaikissa tapauksissa on huolehdittava siitä, että tavoitteet toteutuvat sekä käsityön yhteisiä sisältöjä että teknisen työn ja tekstiilityön sisältöjä opiskelemalla.
Mikäli opetus päätetään järjestää niin, että oppilas painottaa opinnoissaan joko teknistä työtä tai tekstiilityötä, on samalla turvattava, että opetus käsittää myös sen osa-alueen sisältöjä, joita oppilas ei painota.Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi yhteisprojektein tai ns. vaihtokurssein.
Vastakkain olevat koulukunnat perustelevat kumpikin tasa-arvosyillä. Yhteisen käsityön puolustajien mukaan tyttöjen ja poikien on hyvä oppia yhtä paljon tekstiilityötä ja teknistä työtä. Varhaista valintaa puolustavat taas näkevät kädentaitojen kurjistuvan, kun mitään ei ehditä opettaa tai oppia kunnolla.
Annamaija Aro kertoo, että opetushallituksen työryhmän mielestä pakottaminen samaan muottiin ei ole tasa-arvoa, vaan sitä on nimenomaan valinnanvapaus, yksilön vapaus valita mieltymystensä ja taipumustensa mukaan. Geenit ovat kuitenkin olemassa.
"Sukupuolijaosta poikkeaviakin valintoja tehdään. Tytöistä noin 11 prosenttia valitsee teknisen työn, mutta pojista tekstiilityön vain kaksi prosenttia."
Neljänä ensimmäisenä vuotena tutustutaan Aron mukaan molempien käsitöiden sisältöihin ja se tapahtuu aina materiaalin kautta. "Jos painottuminen voi tapahtua viidenneltä alkaen, pystytään paremmin syventymään painotuksen mukaisiin materiaaleihin."
"Tällä tavalla päästään parempiin tuloksiin ja saadaan oppimisen ja onnistumisen elämyksiä. Jos opetus jaetaan puoleksi teknisen ja tekstiilin välillä, on opetushallituksen työryhmällä suuri huoli siitä saavutetaanko tavoitteet. Joissakin kunnissa on kuitenkin saavutettu erittäin upeita tuloksia, että opetus on pantu puoleksi."
