Lumijoen merenranta-alueilla riittää savea muuhunkin kuin saappaisiin. Onpa jo yli satavuotias komea kirkko rakennettu aikoinaan Lumijoen omasta raaka-aineesta. Ja hyvin se on kestänyt.
Siitä, kuinka paljon savea löytyy, ja kuinka hyvää se on, ei ole vielä varmuutta. Vastausta haetaan hyvässä vauhdissa olevalla kunnan saviprojektilla, jossa esiteltiin ja tutkittiin tiistaina pidetyssä seminaarissa erilaisia saven käyttömahdollisuuksia.
Savihanketta vetävä maaperägeologian opiskelija Jari Heiskari on aloittanut Lumijoen maaperätutkimukset, ja ennakkotietoja jo tehdyistä tutkimuksista on. Tutkimusraportti valmistuu kuitenkin vasta heinäkuussa, eikä kaikkia kairauksia ole vielä tehty.
Heiskarin mielestä lupaavin löytö tähän mennessä on Sääskenmaalla tehty kaivaus, josta löytyi aluksi 60-150 sentistä harmaasavikerros, sen jälkeen tulee pikimusta rikkiä sisältävä sulfidisavikerros 3,5 metriin ja alimpana aina viiteen metriin saakka vetistä harmaata savea. Sitä riittää myös syvemmälle, mutta kaivinkoneella ei sinne ylletty.
Alinna olevalla kostealla kerroksella voi olla käyttöä esimerkiksi kylpylöissä erilaisissa hoidoissa.
Valitettavasti tähän mennessä löytyneissä näytteissä ei ole ollut kaoliinia, joka on ehkä saven arvokkaimpia aineita. Sitä voitaisiin käyttää muun muassa paperiteollisuudessa ja lääketeollisuudessa.
Punaista savea löytyy esimerkiksi vanhasta savenottopaikassa Ukurintien varressa, josta on saatu aikoinaan kirkon rakennusmateriaali. Siellä on punasavea, josta saa tiilen tai keramiikan raaka-ainetta.
Heiskarin mielestä savi saattaa tuoda Lumijoelle muutaman työpaikan. Lumijoelle voitaisiin jalostaa jokin polttamaton erikoistuote, kuten vaikka kosteiden tilojen seinien ja lattioiden erikoislaatta. "Massatuotteen, reikätiilen teko ei ole realistista."
Kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja Antti Lithovius odottaa mielenkiinnolla projektin lopullisia tuloksia. Hänen toiveessaan on, että selvitys osoittaisi kunnan savella olevan vaikka pienimuotoista käyttöä. "Toivottavasti voisi löytyä eväitä esimerkiksi keramiikkaan."
Kunnanjohtaja Sinikka Säikkälä on tyytyväinen projektin tähänastiseen antiin. "On hyvä, että yritetään." Pienen 1700 asukkaan kunnanjohtaja on tyytyväinen, jos savi tuottaisi vaikka yhden työpaikan. Hän toivoo, että lumijokista savea voitaisiin lähettää maailmalle vaikka pienissä purkeissa.
Kunnanjohtaja peräänkuuluttaa saven tuotekehittelyä ja tutkimusta vaikkapa yliopistoihin. Myös EU pitäisi saada kehittämiseen mukaan.
Savea voi käyttää vaikka saasteiden eristykseen
Päivillä ilmeni, että savella on käyttömahdollisuuksia pilvin pimein: vaikkapa tiiliteollisuus, keramiikka, paperi-,lääke- ja kumiteollisuus, vaihtoehtoinen lääketeollisuus, kosmetiikka, kylpylät, maalit, savirakentaminen ja perinteinen maan parantaminen.
Uusimpia sovellutuksia on Heiskarin mukaan muun muassa saastuneiden maa-alueiden pintaeristys, ja jopa ydinjätteiden ja radonin eristyksessä savea voitaisiin käyttää hyödyksi.
Voimakkaasti esille seminaarissa nousi myös nykyistä ekologisempi savirakentaminen.
Professori Panu Kaila heittää palloa Suomen tiiliteollisuudelle. Polttamalla kuluu liikaa energiaa ja esimerkiksi Ranskassa ja Sveitsissä on kokemusta savisista kerrostaloista. "Teollisuuden pitäisi herätä ja kehittää polttamatonta tiiltä ja valumenetelmiä. Muuten ollaan taas jälkijunassa."