Suomi ei ole allekirjoittanut jalkaväkimiinat kieltävää Ottawan sopimusta. Mutta missään ei myöskään ole päätetty, että Suomi liittyisi sopimukseen vuonna 2006 ja miinat hävitettäisiin armeijan varastoista 2010 mennessä. Kyseessä on vain vuoden 2001 turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon sisältyvä tavoite jatkaa tutkimuksia mahdollisuudesta liittyä sopimukseen vuonna 2006 uskottavasta puolustuskyvystä tinkimättä.
Suomen puolustuksen kannalta jalkaväkimiinoista ei kuusi vuotta sitten olisi voitu luopua. Sen sijaan ryhdyttiin selvittämään korvaavia järjestelmiä ja sitä, mitä ne maksaisivat. Muutama vuosi sitten arvioitiin miinoista luopumisen maksavan 4,5 miljardia markkaa eli 757 miljoonaa euroa.
Parhaillaan puolustushallinto yhdessä ulkoministeriön kanssa selvittää vaihtoehtoja ja hintoja. Väliraportti valmistuu tämän vuoden lopussa. Lopullinen raportti tehdään uutta selontekoa varten, joka annetaan eduskunnalle ensi vuonna.
Tuoreen miinakeskustelun aloitti puolustusministeri Matti Vanhanen, jonka mukaan varastossa olevat miinat ovat yhä olennainen osa Suomen puolustusta. Ministeri myös korosti, ettei nykyhallitusta sido puolustusselontekoon kirjattu tavoite hävittää miinat 2010 mennessä. Taloudellisesti asia on täksi vaalikaudeksi lyöty lukkoon. Menokehyksiin ei ole varattu rahaa miinojen korvaamiseen, joten puolustusministeriö tuskin ryhtyy viemään asiaa eteenpäin.
Vanhanen on saanut tukea eduskunnan puhemieheltä Paavo Lipposelta, jonka mukaan jalkaväkimiinat ovat yhä merkittävä osa uskottavaa puolustusta. Miinoja on tarkasteltava yhtenä elementtinä, kun Suomen puolustusta kehitetään.
Miinapäätös kuuluu viime kädessä eduskunnalle. Asiassa ei kannata kiivailla, koska se tulee esille ensi vuoden selonteossa. Sitä ennen saadaan tutkittua tietoa korvaamista järjestelmistä ja hinnoista. Nykyiset miinatkin vanhenevat aikanaan, joten jossakin vaiheessa niistä on luovuttava. Tuolloin on ratkaistava, tarvitaanko korvaavia järjestelmiä lainkaan.
Jalkaväkimiinat ovat halpoja aseita, jotka aiheuttavat suurta tuhoa siviileille, sotien viattomille uhreille. Se nähtiin Jugoslavian hajoamissodissa. Suomen miinat eivät kuitenkaan uhkaa ketään. Ne ovat varastoissa, eivät levällään pitkin korpia.
Suomen kansainvälinen maine ei myöskään ole kärsinyt haaksirikkoa, vaikka Ottawan sopimusta ei kuusi vuotta sitten allekirjoitettukaan. Ulkopuolella ovat myös Venäjä, Yhdysvallat ja Kiina.
paakirjoitus@kaleva.fi