Eduskunnan puolustusvaliokunnassa uskotaan hallituksen tekevän uuden puolustusselonteon yhteydessä esityksen jalkaväkimiinoista luopumisesta ja Suomen liittymisestä tällaiset miinat kieltävään Ottawan sopimukseen. Se tapahtuisi kuitenkin hitaammassa aikataulussa kuin aiemmin on ollut esillä.
Vuoden 2001 puolustusselonteon yhteydessä eduskunta edellytti, että hallitus selvittää, miten Suomi voi luopua jalkaväkimiinoista alentamatta puolustuskykyä. Tavoitteeksi asetettiin liittyminen Ottawan sopimukseen vuonna 2006 siten, että miinoista voitaisiin luopua vuonna 2010.
Todennäköisesti ainakin jälkimmäistä ajankohtaa joudutaan lykkäämään muutamalla vuodella.
Eduskunta kävi tiistaina miinakeskustelun, johon antoi aiheen hallituksen esitys tarpeettoman vakavia vammoja aiheuttavia ja vaikutuksiltaan umpimähkäisiä tavanomaisia aseita koskevasta sopimuksesta. Sen soveltamisala laajenee kattamaan kansainvälisten aseellisten selkkausten lisäksi myös valtionsisäiset selkkaukset.
Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jaakko Laakso (vas.) huomautti, että jalkaväkimiinoista luopumisen kustannukset on arvioitu uusimmissa laskelmissa huomattavasti pienemmiksi kuin ensimmäisessä selvityksessä. Sen mukaan korvaavien asejärjestelmien käyttöönotto olisi maksanut 10 miljardia silloista markkaa eli enemmän kuin vuotuinen puolustusbudjetti.
Ongelma on pienentyneistä luvuista huolimatta se, löytyvätkö rahat nykyisistä budjettikehyksistä vai pitääkö niitä korottaa. Parhaillaan puolustusministeriössä tehdään täydentäviä selvityksiä siitä, millaisia järjestelmiä on tarjolla sekä millä aikavälillä ja kustannuksilla niitä voitaisiin ottaa käyttöön.
Uusien jalkaväkimiinojen tuotannon aloittamista vanhentuvien miinojen tilalle pidetään jo poliittisestikin poissuljettuna vaihtoehtona.
Oikeusministeri Johannes Koskisen (sd.) mukaan kustannusarviot ovat kovin erilaisia riippuen siitä, millaiseen korvaavuuteen kiinnitetään päähuomio. Hän piti oleellisena, että Suomen kokonaispuolustus pidetään tehokkaana ja kattavana.
Koskinen korosti aikaperspektiiviä, jossa otetaan huomioon se, että miinoista joudutaan joka tapauksessa luopumaan jo teknisen vanhenemisen myötä. Hänen mukaansa veronmaksajien varoja ei pidä käyttää pelkästään jonkun tietyn päivämäärän vuoksi korvaavan järjestelmän rakentamiseen.
- On haettava taloudellisesti ne tavat, joilla Suomen puolustus voidaan turvallisesti järjestää siinäkin tapauksessa, että näistä miinoista luovutaan.
Miinakysymystä koskeva loppuselvitys valmistunee vielä tämän kuun lopussa. Siinä aiotaan pohtia myös sotilaiden mielestä hankalinta asiaa korvaavien järjestelmien käyttöönotossa: jalkaväkimiinojen viholliseen kohdistuvaa pelotevaikutusta on vaikea saada aikaan muilla keinoin.