Oulun oikeustalon aulassa vartija Tuomas Nikkilä istuu lasiseinäisessä kopissa ja pitää tiistain vahtivuoroa. Alkuiltapäivästä ulko-ovi käy verkkaan.
"Kyllä ihmiset näin parin vuoden jälkeen jo aika hyvin tietävät, että meillä on käytössä turvatarkastus. Yleisesti ottaen asiakkaat suhtautuvat hyvin ymmärtäväisesti. Mitä nyt vanhemmat ihmiset joskus vähän arkailevat kulkea tuosta", Nikkilä osoittaa metallinpaljastinporttia.
Oulussa turvatarkastukset aloitettiin tammikuussa 2001. Käräjäoikeuden hallintopäällikkö Kari Turtiainen laskee, että keskivertokuukautena erilaisia "vaarallisiksi luokiteltuja esineitä" otetaan istunnon ajaksi talteen kymmeniä. Kiireisenä kuukautena talossa voi pyörähtää parituhatta asiakasta.
Turvapalvelut ostetaan Engel Security Oy:ltä. Ruuhka-aikoina tarkastuksia pyörittää kaksi vartija-vahtimestaria. Kun istuntoja on vähemmän, pärjätään yhdellä työntekijällä. Turvallisuudesta kertyy vuosittain kustannuksia noin 35 000 euroa.
"Otamme säilöön kaiken, mitä vain voi kuvitella käytettävän vahingoittamistarkoituksessa, jopa piikkikärkiset sateenvarjotkin. Siinä ei ihmisiä juuri erotella, vaan kaikki saavat saman kohtelun."
Turtiainen luonnehtii Oulun käräjien turvallisuustilannetta tavanomaiseksi, vaikkei "pois otettavia esineitä ole ainakaan vähemmän kuin ennen".
Ne poistettavat esineet vartija laittaa istunnon ajaksi kaappiin. Lähtijä saa tavaransa takaisin luovutuksen yhteydessä täytettyä lappua vastaan.
"Jos tavaraa ei noudeta, soitamme perään. Jos se ei auta, säilytämme tavaroita kaksi viikkoa. Sen jälkeen niitä voi kysellä poliisiasemalta", Nikkilä neuvoo.