EU:n laajentuminen tuo muutoksia matkustamiseen. Suomen kansalaiset pääsevät pian matkustamaan Viroon ja muihin uusiin EU-maihin ilman passia, kunhan mukana on uudenmallinen henkilökortti. Autolla matkustavien on kuitenkin edelleen syytä ottaa yhteyttä vakuutusyhtiöönsä, sillä yhtiöillä voi olla lisäehtoja varsinkin varkaustapausten varalta.
Schengenin sopimukseen liittyneiden maiden rajoilla henkilötarkastukset on lopetettu. Tämä koskee kaikkia EU-maita paitsi Britanniaa ja Irlantia sekä lisäksi Norjaa ja Islantia. Viro ja muut uudet EU-maat liittyvät Schengeniin aikaisintaan vuonna 2007, joten rajatarkastukset jatkuvat entiseen malliin vielä usean vuoden ajan.
Oikeus matkustaa henkilökortilla koskee Suomen kansalaisia. Tilapäisellä tai alaikäisen henkilökortilla ei voi tehdä ulkomaanmatkoja. Alaikäiset lapsetkin voivat kuitenkin saada normaalin henkilökortin huoltajansa suostumuksella.
Neuvotteleva virkamies Anne Aaltonen sisäministeriöstä neuvoo kuitenkin, että ihan heti vapun jälkeen ei kannata lähteä kokeilemaan henkilökortilla matkustamista kaukaisemmissa maissa. Tieto ei välttämättä ehdi ihan heti perille jokaiselle raja-asemalle.
- Virossa tämä kyllä tiedetään, Aalto sanoo.
Vihreä kortti suositeltava
Vappuna vähenevät myös autolla matkustavien muodollisuudet. Kun uudet maat liittyvät unioniin, ei vakuutusyhtiöistä saatavaa vihreää korttia enää vaadita. Liikennevakuutuskeskus suosittelee kuitenkin, että sellainen hankitaan, sanoi tiedotuspäällikkö Veikko Valkonen. Vihreän kortin saa vakuutusyhtiöstä veloituksetta. Kortti todistaa, että autolla on voimassa oleva vakuutus.
Keskus suosittelee, että vihreä kortti pidetään mukana kaikilla Pohjoismaiden ulkopuolelle suuntautuvilla automatkoilla. Vahinkotapauksessa Suomessa rekisteröidyn ajoneuvon kuljettajalla tai matkustajalla on oikeus halutessaan saada korvaus oman ajoneuvon liikennevakuutuksesta, vaikka vahingon olisikin aiheuttanut ulkomailla rekisteröity ja vakuutettu ajoneuvo. Pieniin peltikolhuihin tätä ei kannata soveltaa, mutta suuremmissa vahingoissa siitä voi olla hyötyä.
- Suomen liikennevakuutus on kattavin. Se kattaa myös aiheuttajakuljettajan vahingot, mikä puuttuu muualla. Virossa, Latviassa ja Liettuassa on myös korvauskattoja, sanoi Valkonen.
Suomesta hankittu liikennevakuutus on sellaisenaan voimassa kaikissa Eta-maissa eli EU-maissa, Norjassa, Islannissa ja Liechtensteinissä.
Helpompaa hakea korvauksia
Vapaaehtoiset vakuutukset ovat taas asia erikseen. Vakuutusyhtiöt voivat määrätä lisäehtoja - esimerkiksi korkeamman omavastuun - jotta varkausvakuutus olisi voimassa, tai edellyttää, että autossa on uudenmallinen ajonestolaite.
- Se seikka, että näistä maista tulee EU:n jäseniä, ei millään tavalla vaikuta siihen. Jos yhtiöt kirjoittavat sääntöjään uusiksi, niin ne tekevät sitä muista syistä kuin direktiivien pakottamana, sanoo asiantuntija Antti Jutila Tapiola-ryhmästä.
Tapiola asettaa edelleen korkeamman omavastuun, jos auto varastetaan Baltian maissa. Myöskään vakuutusyhtiö If ei aio muuttaa tältä osin käytäntöään. Molemmista yhtiöistä kehotetaan automatkailijoita ottamaan yhteyttä vakuutusyhtiöön ennen matkalle lähtöä.
Lisäkiemuroita automatkaan voi tulla, jos auton hankintaan on otettu lainaa, jolloin myös rahoituslaitoksella voi olla auton ulkomaille viemiseen näkökantoja.
Vahinkojen selvittely kuitenkin helpottuu. Viime vuonna EU:ssa astui voimaan neljäs liikennevakuutusdirektiivi, joka vappuna laajenee uusiin EU-maihin. Se tarkoittaa, että jokaisella liikennevakuutustoimintaa harjoittavalla yhtiöllä pitää olla korvausedustaja toisessa Eta-maassa.
- Jos menette esimerkiksi Viroon ja joudutte virolaisen tai muun Eta-maan ajoneuvon tölväisemäksi, niin voitte hakea korvausta suomen kielellä Suomesta siltä korvausedustajalta, jonka kyseinen yhtiö on Suomeen nimennyt, neuvoo Jutila.