Yritysten siirtyminen työntekijöiden optiokannustusjärjestelmistä suoraan osakkeiden jakamiseen on mahdollista myös Suomessa. Kehitystä ennakoidaan lainsäädäntötyössä: osakeyhtiölain uudistusesityksessä ehdotetaan, että osakkeiden suunnatut ilmaisannit sallittaisiin henkilökunnan kannustusta varten.
Osakesäästäjien keskusliiton puheenjohtaja Jarmo Leppiniemi pitääkin täysin mahdollisena, että Suomessa mennään ulkomaisen esimerkin mukaisesti optioista kohti suoria osakekannustusjärjestelmiä.
Hän huomauttaa, että yhtiöiden suunnatut ilmaisosakeannit edellyttävät juuri osakeyhtiölain muutosta.
"Mutta kyllä sen asian pystyy kiertämään jo tälläkin hetkellä."
Osakkeenomistajaksi tulevan henkilön pitäisi Leppiniemen mielestä silti aina maksaa, vaikka hän hyväksyykin optioista saatavat arvonnousut.
"Kun osakkeita saa, pitää myös oma panos ja usko löytyä."
Suomessa osakkeilla kannustamisesta on jo kokemuksia esimerkiksi Nokialla, joka on jakanut ylimmälle johdolleen, hallituksensa jäsenille, palkkioina osakkeita.
"Toisaalta, jos yritykset tekevät sitä laajemmin, se on aika kallista. Optiojärjestelmä on sikäli edullisempi, että yritys saa siitä myös itse tuloja", toteaa yritysjuridiikan lehtori Markku Pulkkinen Oulun yliopistosta.
Yritykset joutuvat merkitsemään maksamansa osakkeet, joita ne myöntävät työntekijöilleen, kirjanpitoonsa sataprosenttisina kuluina. Osakekannustaminen käy yrityksille selvästi optiojärjestelmää epäedullisemmaksi, koska se heikentää suoraan tulosta.
Arvokeskustelu
taustalla
Siirtyminen optioista suoraan osakkeiden antamiseen nousi tapetille aiemmin tällä viikolla, kun ohjelmistoalan jättiyritys Microsoft kertoi tekevänsä niin. Yhtiön mielestä keskeisin syy optioista luopumiseen on työntekijöiden tyytymättömyys optioiden arvon menettämiseen osakekurssien hiivuttua.
Markku Pulkkisen mielestä taustalla on pikemminkin Yhdysvalloissa optiojärjestelmistä käyty kiivas moraalinen keskustelu.
"Yritykset ovat pakotettuja ottamaan tämän huomioon. Liiketaloudellisestihan osakejärjestelmään siirtyminen merkitsee Microsoftillekin suuria kuluja. Se joutuu maksamaan osakkeita, jotka ovat pelkästään kuluja. Sen sijaan optioista yritys saa myös tuloja, kun niitä saaneet henkilöt merkitsevät osakkeita."
Suomessakin on käyty debattia siitä, onko optioiden jakaminen, lähinnä yritysten johtohenkilöille, oikein.
"Samoin meillä on käyty Amerikasta lähtenyttä keskustelua, pitäisikö optiojärjestelmäkin merkitä suoraan yhtiön menoksi."
Pulkkinen ei pidä tällaista menettelyä kirjanpidollisesti järkevänä, ainakaan Suomen verojärjestelmässä.
"Eihän se optiojärjestelmä tulosvaikutteinen ole, paitsi sosiaaliturvamaksun osalta."
Pitempää
sitoutumista
Palkitsemalla työntekijöitä osakkeilla pyritään siihen, että heidän sitoutumisensa yrityksen toimintaan ja sen kehittämiseen jatkuisi pidempään kuin optioiden kautta.
Työsuhdeoptioita on arvosteltu siitä, että optioita nauttivat yritysjohtajat ovat pikemminkin pyrkineet lyömään niillä rahoiksi heti, kun niistä saatava voitto on tarpeeksi suuri.
"Yhtä hyvin optioihin pystyy tekemään ehdon, joka määrää, että niitä pitää omistaa tietty aika, niin kuin monissa järjestelmissä onkin. Se, että omistaa osakkeita, on suorempaa sitoutumista yritykseen kuin optioiden omistaminen", Pulkkinen muistuttaa.
Suomalaisten yritysten optiojärjestelmissä on yleisesti käytetty ehtona sitä, että jos työntekijä lähtee yrityksen palveluksesta, hän joutuu luovuttamaan optionsa tiettyyn kiinteään hintaan, mutta käytännöt ovat vaihdelleet.
Yrityksen kannalta työntekijöiden sitouttaminen tapahtuu kuitenkin nimenomaan siten, että optioiden mukana seuraa ehto, jonka mukaan niistä pitää luopua, jos jättää yrityksen.
Optiotulot ovat työntekijälle suoraa ansiotuloa. Verovelvollisuus syntyy, kun optiotodistusta käytetään rahastamiseen tai osakkeiden merkitsemiseen eli ostamiseen.
"Suomessa optiotulossa on tosi ankara verotus työntekijöille, koska se on täysin ansiotuloa. Yritys joutuu maksamaan siitä lisäksi sosiaaliturvamaksun. Verohan on käytännössä enimmillään 65-67 prosenttia", Pulkkinen kertoo.
Sen sijaan, jos työntekijälle annetaan osakkeita, hän joutuu maksamaan verot jo osakkeet saadessaan.
Osakkeiden perusteella saadut osingot ovat pääomatuloa. Kun työntekijä myy osakkeet, niistä saatu mahdollinen voitto on samoin pääomatuloa.
