Seitsemän pohjoisen kuntaa sai kutsun huhtikuussa sisäasiainministeriöön. Kaikkiaan Helsinkiin tilattiin vuorotellen 12 kunnan edustajat.
Asia oli yksinkertainen: kuntien ruvella oleva talous. Yksi reunaehtokin oli selvä; valtion rahoja ei tipu lisää, pikemminkin päinvastoin.
"Yhtä hyvin kutsuttuja voisi olla kaksinkertainen määrä. Mukana olisi voinut olla muitakin riippuen siitä, mitä tekijöitä painotetaan", sisäasiainministeriön neuvotteleva virkamies Rainer Alanen sanoo.
Kunnian saivat kunnat, jotka ovat viime vuosina saaneet köyhille kunnille myönnettävää rahoitusapua melkein joka vuosi. Lisäksi kutsuun vaikuttivat kunnan alijäämä, heikko vuosikate ja velka. Esimerkiksi talousongelmien kanssa kamppaileva Haukipudas jäi ilman kutsua, koska se on saanut rahoitusapua vain parina vuonna.
Alanen kiistää, että kyseessä olisi ollut ripitys tai laiskanläksy. "Kuntia informoitiin muuttuneesta lainsäädännöstä. Samalla verrattiin yhdessä taloustilannetta", hän sanoo. "Tällä testataan uutta lakia."
Rahoituslain muutoksen mukaan kuntien on tehtävä tarkat euromääräiset suunnitelmat talouden tasapainottamisesta. Jos toimenpiteet eivät toteudu, seuraavana vuonna rahaa ei tipu, ei ainakaan täysimääräisenä.
Alanen ei kiistä, että samalla voitiin testata julkisuudessa vilautettua uutta mallia, jossa ahdinkokunnille asetettaisiin selvitysryhmä tai selvitysmies. "Nyt joudumme toimimaan samalla periaatteella, mutta ilman lain valtuutusta."
Ytyä neuvotteluille lisäsi myös valtiontalouden tarkastusviraston syksyllä aloittama keskustelu siitä, että avustuksia myönnetään vuodesta toiseen samoille kunnille.
Aina ei tiedetä, missä mennään
Alasen mukaan tapaamisissa ei tullut esiin paljoa yllättävää. Jotkin kunnat seurasivat liian vähän sitä, miten kunnalla pyyhkii muihin verrattuna. Osa kunnista näki tilanteen liian ruusuisina.
"Jotkut asennoituivat, että valtio on syypää, eikä kunta voi vaikuttaa asiaan", neuvotteluissa mukana ollut ylitarkastaja Ville Salonen kertoo. "Jotkut pohjoisen kunnista olivat tällä kannalla."
Esimerkiksi Pelkosenniemen tilanne on Salosen mielestä hankala, koska siellä ei ole yksimielisyyttä edes siitä, missä kuljetaan.
Jonkin verran oli myös vähättelyä. "Ei aina tahdota ymmärtää, mitä alijäämä tarkoittaa. Sitä pidetään vain kirjanpidollisena", Salonen kertoo.
"Neuvokaa, lähettäkää selvitysmies. Emme itse pysty", oli epätoivoisimpia kommentteja.
"Muutama ympärivelkainen kunta saattaa pilata koko kuntakentän maineen. Jotkut ulkomaiset luottolaitokset kyselevät, voiko kunta mennä konkurssiin. Silloin voivat kuntalainojen korot nousta", Salonen varoittelee.
Alasen ja Salosen mielestä neuvottelut olivat hyödyllisiä. "Henki oli odottava. Ennen kaikkea haluttiin nähdä, mitä kunta- ja palvelurakenneuudistus tuo mukanaan."
Molemmat rukkaisivat kuntia yhteen. "Se on ainut keino saada varmasti valtiolta lisärahoitusta", Alanen sanoo. "Kunnan pienuus näkyi selvästi. Usein asukaspohja liian pieni yllättäviin kertamenoihin."
"Kunnat vetoavat, että yhteistyöllä voidaan saada säästöjä aikaan. Ihmettelen, miksei sitten kuntaliitoksilla saataisi? Se kattaa kaikki toiminnat", Salonen sanoo.