Tiehallinto maksaa vuosittain yli 100 000 euroa korvauksia teiden huonosta kunnossapidosta johtuneista vahingoista. Vaikka vahinkojen määrä on kasvanut, korvausten yhteissumma on samaan aikaan laskenut. Keskimääräinen korvaus on viidessä vuodessa lähes puolittunut. Vuonna 2000 vahingonkärsijä sai keskimäärin 710 euroa, viime vuonna korvaus oli 375 euroa.
"Korvaukset ovat ihan kohtuullisia, tietenkin riippuu vahingosta. Jos on isompia juttuja, esimerkiksi rekka-autolle tapahtunut vahinko, ne menevät yleensä oikeuteen", sanoo suunnittelupäällikkö Raimo Raatikainen Tiehallinnon Lapin tiepiiristä.
Eräs viimeisimmistä käräjillä olleista tapauksista sattui maaliskuussa 2002 Vaalassa. Kuorma-auto suistui tieltä, koska tie oli aurattu liian leveästi heikolle pientareelle. Oulun käräjäoikeus tuomitsi tämän vuoden huhtikuussa Tiehallinnon maksamaan vakuutusyhtiölle yli 24 000 euron korvauksen.
Ei mikään korvausautomaatti
Raatikainen korostaa, että Tiehallinto ei ole mikään korvausautomaatti. Hän puhuukin ennemmin mahdollisuudesta hakea korvauksia kuin korvausten vaatimisesta.
"Ensisijainen vastuu on tienkäyttäjällä. Jos on jotakin tuottamusta tai syytä, joku toinenkin voi ottaa vastuuta. Huolellinen ajotapa on ykkösasia", Raatikainen sanoo.
Raatikaisen arvion mukaan hakemusten määrää on lisännyt myös entistä avoimempi toiminta: ohjeet ja lomakkeet hakemusten tekoon löytyvät Tiehallinnon internetsivuilta osoitteesta www.tiehallinto.fi. Neuvoja saa myös Tienkäyttäjän linjalta numerosta 0200 2100.
Tietyömailla sattuneiden vahinkojen käsittely kuuluu yleensä työmaan urakoitsijalle, joka voi hyväksyä tai hylätä korvauksen.
"Joskus urakoitsijoiden hylkäämiä hakemuksia tulee tänne Tiehallintoon, jos ei olla tyytyväisiä päätökseen", Raatikainen sanoo.
Käsittely on työlästä
Korvausvaatimusten käsittely on Raatikaisen mukaan työlästä. Korvauslomakkeen saavuttua pyydetään lausunnot kunnossapitourakoitsijalta ja vahinkopaikasta vastaavalta tiemestarilta. Lisäksi asiaan voi liittyä myös poliisin esitutkintapöytäkirja sekä poliisin vahinkopaikasta antama lausunto. Joskus tarkistetaan myös kelitietoja.
Korvauskäsittelyä ei helpota sekään, että toisinaan vahinkopaikat on ilmoitettu epämääräisesti. "Yleisarvio, että tie oli huonossa kunnossa, ei riitä perusteeksi. Pitää olla yksilöity paikka, tienkohta", Raatikainen opastaa.
Aikaisemmin jokainen tiepiiri käsitteli itsenäisesti korvausvaatimukset. Nyt käsittelyä ollaan keskittämässä, jotta toiminnasta saadaan yhdenmukaista.
"Korvauskäsittely keskitetään Lapin tiepiiriin tämän vuoden loppuun mennessä. Tällä hetkellä Lapissa käsitellään jo kaikki muut paitsi Uudenmaan, Kaakkois-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiireissä sattuneet vahingot", Raatikainen kertoo.
Vaurioita vanteisiin ja spoilereihin
Raimo Raatikaisen mukaan suurin osa vahingoista johtuu tien pinnoitevaurioista.
"Reikään" ajamisesta seuraa vaurioita vanteisiin, iskunvaimentimiin ja muihin rakenteisiin.
Talvella vauriot ovat erilaisia.
"Nuorilla miehillä on etuspoilereita ja talvisaikaan niitä ajetaan pahki lumipaakkuun", Raatikainen sanoo.
Tiehallinto on määritellyt, että urakoitsijoiden on korjattava vikapaikat noin viikossa.
"Jos tulee vakavampi tilanne, esim. viranomaisen toimenpidepyyntö, urakoitsija on velvollinen korjaamaan tilanteen heti", Raatikainen sanoo.