Työympäristöä pidetään entistä merkittävämpänä astman ja allergioiden aiheuttajana. Työ on tällä hetkellä syy jopa neljännekseen kaikista astmatapauksista, kun vielä jokin vuosi sitten määrä oli työterveysrekisterien mukaan vain muutaman prosentin luokkaa.
Kun Kelan korvaamia astmalääkkeitä käyttää päivittäin 200 000 suomalaista, ja sama määrä kärsii astmaoireista silloin tällöin, ollaan vakavan asian äärellä. Suomi on tunnetusti pitkälle kehittynyt maa, kun ajatellaan työterveyttä, työturvallisuutta ja työoloja. Työolojen kaikki perusrakenteet ovat kehittyneitä, eikä niiden pidä antaa rapistua uuden ongelman edessä.
Viime vuosina on käynyt ilmi, että astma syntyy myös matalatasoisesta, pitkäkestoisesta altistuksesta. Altistua voi esimerkiksi jo siitä, että hengittää toimiston paperipölyä. Astmaan ei aina suinkaan tarvita tapaturmien aiheuttamia suuria ärsykepitoisuuksia.
Havaittujen allergisten ammattitautien määrä on viime vuosina kasvanut tietysti myös diagnostiikan kehittymisen myötä, mutta suurempi osuus kasvusta johtuu altistumisen muutoksista.
Toimistopölyn keskellä työskentelee huomattava määrä suomalaisia, joten astmariskeihin on syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota. Työpaikoilla allergioita aiheuttavat myös home, jauhopöly ja eläimet. Uusimmissa tutkimuksissa toimistopölyn lisäksi esiin nousevat myös liuottimet, kaasut ja hitsauspölyt.
Eräät asiantuntijat ovat jopa väläytelleet, että allergioiden ja astman yleistymisen takia saattaa pian olla edessä tilanne, jossa on syytä pohtia muutoksia työlainsäädäntöön.
Työn ja muun ympäristön merkitystä allergioiden synnyssä pohtineessa Woreal-maailmankonferenssissa puhunut ylilääkäri Henrik Nordman uskoo, että työpaikkojen siisteydessä on Suomessa parantamisen varaa. Olisikin tärkeää, että työnantaja yhdessä työntekijöiden kanssa tutkisi, mikä työpaikalla aiheuttaa ärsytystä. Se on kaikkien osapuolten etu. Työympäristön viihtyisäksi tekemiseen laitetut rahat maksavat nopeasti itse itsensä takaisin.
Myös SAK on herännyt asialle. Neljä sen jäsenliittoa haluaa, että työpaikkasiivouksen hinnan lisäksi kiinnitettäisiin huomiota myös työn jälkeen. Siivousfirmojen kilpailutus on liittojen mukaan johtanut siihen, että työmaat ovat siivouksen jäljiltä likaisempia kuin ennen. Siivousalan työnantajat ovat puolestaan esittäneet huolensa siitä, että kilpailutus vähentää alan arvostusta. Huono jälki johtuu myös kiireestä. Kunnon työn tekemiseen tarvitaan riittävästi aikaa.
paakirjoitus@kaleva.fi