Apua alkoi maanantaina pikku hiljaa saapua Jaavan saaren maanjäristysuhreille Indonesiassa. Silti tuhannet ihmiset joutuivat edelleen värjöttelemään kehnoissa suojissa ilman ruokaa ja vettä tai tietoa omaistensa kohtalosta. YK:n hätäapukoordinaattori Jan Egeland lupasi kuitenkin, ettei apu tällä kertaa viivästy niin kauan kuin vuoden 2004 tsunamikatastrofissa.
Hallituksen ja paikallisviranomaisten tiedoissa lauantain järistyksen uhrimäärästä oli edelleen maanantaina suuria eroja. Hallituksen mukaan järistys tappoi liki 5 200 ihmistä, kun taas Keski-Jaavan ja Yogyakartan paikallisviranomaisten mukaan kuolleita on vajaat 4 400.
YK:n lastenjärjestön Unicefin mukaan järistyksessä loukkaantui noin 20 000 ihmistä ja kotinsa menetti yli 130 000. Noin 40 prosenttia loukkaantuneista ja kodittomista on lapsia.
Apua aivan
liian vähän
Avun puute näkyi maanantaina kaikkialla. Uutistoimisto Reutersin Bantulissa haastattelema nainen alkoi olla jo epätoivoinen:
"Ruokaa on vaikea saada, apua ei ole. En tiedä koska sitä on tulossa", Sutrisnoksi esittäytynyt nainen vaikeroi. Naisen selässä itki hänen runsaan vuoden ikäinen lapsensa.
"Miksi apua saadaan aina niin hitaasti köyhille ihmisille", kysyi samassa, nyttemmin rauniokasaksi muuttuneessa kylässä asunut Suripto.
Indonesian varapresidentti Jusuf Kalla lupasi maanantaina, että jokaiselle maanjäristyksestä selvinneelle annetaan 200 000 rupiaa (vajaat 16,5 euroa) vaatteiden ja taloustarvikkeiden ostoa varten. Jokainen perhe puolestaan saa 12 kilon riisisäkin ja rikkoutuneet kodit korvataan, Kalla vakuutti.
Yogyakartan aluejohtaja Bambang Susanto Priyohadi kehotti järjestöjä kiirehtimään apua.
"YK:n apua on eilisillasta saakka tullut. Mutta määrät olivat ainakin vielä tänään minimaaliset. Koska uhreja on näin paljon, tarvitsisimme ainakin 5 000 telttaa. Tällä hetkellä meillä on niitä alle sata, hän valitti.
Hautaamisella
on kiire
Priyohadin mukaan järistyksessä kuolleiden hautaamisella on niinikään kiire. Mätänevät ruumiit alkavat muuten levittää tauteja.
YK:n hätäapukoordinaattori Jan Egelandin mukaan apua tullaan järistysalueelle saamaan paljon nopeammin kuin tsunamikatastrofissa. Egeland torjui myös epäilyt korruptiosta ja siitä, että hätäapu saattaisi päätyä vääriin käsiin:
"Näitä ongelmia esiintyy yleensä suurien hankkeiden yhteydessä. Huopaa on aika vaikea käyttää monella tavalla väärin", Egeland kuittasi. Lauantaina iskeneen 6,3 richterin maanjäristyksen keskus sijaitsi Intian valtameressä lähellä Jaavan saarella sijaitsevaa Yogyakartan kaupunkia.