Leipäjonot ovat kasvaneet Oulussa tänä kesänä entistä pidemmiksi. Suurin osa avustusta antavista yhdistyksistä on muuttanut avustamisen tarveharkintaiseksi. Leipää jakaa ainoastaan Ytyä-Yhteistyötä työttömät ry.
Oulussa on myös jonkin verran muita pienimuotoista avustustoimintaa tekeviä yhdistyksiä ja yhteisöjä.
He eivät halua nimeään julkisuuteen, koska pelkäävät avunhakijoiden lisääntyvän yli yhdistysten resurssien.
Maanantai-aamuna kahdeksalta Ytyä ry:n pihalle Hietasaareen on saapunut jo muutamia ihmisiä ruokakassien kanssa. He odottavat aamun leivänjakoa.
"Viime maanantaina leipää jaettiin yli sadalle ihmiselle", toteaa Monica Bulldra,Ytyä ry:n toiminnanohjaaja.
Luokittelua pelätään
Leipää on jaettu maanantaisin jo usean vuoden ajan. Viime kesästä saakka leipää on jaettu myös keskiviikkoaamuisin. Leivät saadaan lahjoituksina.
"En tiedä, mikä ajaa siihen, mutta viime aikoina hakijoita on ollut entistä enemmän. Nyt on aika paljon ollut naisia hakemassa. Kesäloma-aikana heillä on ollut lapset mukana", Monica Bulldra kertoo.
Hänen mukaansa leipää hakevat ovat työttömiä, pitkäaikaistyöttömiä tai muuten sosiaalisen avun tarpeessa olevia.
"Kyllä sen huomaa aina kun uusia kasvoja tulee, että kynnys tulla hakemaan leipää on ollut korkea. Monet miettivät, että nyt minut luokitellaan."
Kun leipä saapuu hieman ennen yhdeksää muodostuu pihalle nopeasti noin 50 ihmisen jono. Paikalle valuu koko ajan lisää ihmisiä.
Maanantaisin jaetaan noin 280 kiloa leipää. Yksi hakija saa mukaansa kolme pakettia.
"Jos kaikki ei mene aamulla, niin päivän aikana käy lisää hakijoita", Bulldra kertoo.
Eräs hakijoista kertoo hakeneensa leipää useamman vuoden ajan.
"Viikon päivät tämä riittää. Ei sitä ilman näitä pärjää", hän sanoo.
"Sanotaan, että hyvinvointi on korkealla. Kyllä hyvinvointi on kaukana, jos leipää pitää hakea. Emme me täällä huviksemme jonota."
Toinen asiakas kertoo olevansa reumapotilas ja elävänsä minimieläkkeellä.
"Käyn täällä aina tarpeen vaatiessa. Kyllä yhteiskunnan pitäisi pystyä elättämään ihmiset", hän kertoo.
"Monet meistä tarvitsevat eri syistä lääkehoitoa. Niihinkin menee paljon rahaa", hän kertoo.
Haastateltavat ovat miehiä, sillä yksikään paikalla oleva nainen ei halua puhua tilanteestaan.
Kotiseurakunta auttaa
Oulun seurakunnista kerrotaan, että ruokakassien jako lopetettiin pari vuotta sitten, kun ruokapankki päättyi.
"Ruokakassi on hätäapu. Tarvitaan pysyvämpiä ratkaisuja", toteaa johtava diakoniatyöntekijä Liisa Rahkola.
Nyt Oulussa avustaminen hoidetaan suoraan kotiseurakunnasta. Diakoniakeskus hoitaa vammaisten, päihdeasiakkaitten ja asunnottomien diakonia-avun.
Ruoka-apua annetaan tapaamisten kautta. Niissä pyritään syventymään paremmin asiakkaan tilanteeseen. Tarvittaessa yhteyttä voidaan asiakkaan suostumuksella ottaa myös eri viranomaisiin.
"Diakonia-apua annetaan tarvitseville esimerkiksi ruokaostokorttina", Liisa Rahkola kertoo.
Myös Pelastusarmeija jakaa Oulussa jonkin verran avustuksia. Varsinaisia ruokakasseja hekään eivät enää jaa.
"Jaamme tilapäisapua tarpeen mukaan", kertoo Pelastusarmeijan Oulun avustustoiminnasta vastaava Matti Arhippainen.
Hänen mukaansa ei ole itsestään selvää, että apua saa heti, kun sitä tulee hakemaan.
"On pakko tehdä jonkinlaista karsintaa. Avustaminen ei ole helppoa", hän toteaa.