"Meillä on turruttauduttu liian omahyväiseen kuvaan", usuttaa VTT Tietotekniikan toimialajohtaja Pekka Silvennoinen Suomea uuteen työntöön tietotekniikan alalla. Rakenteilla oleva Digitalo tarjoaa tutkijoille aikaisempaa enemmän vuorovaikutusmahdollisuuksia. Toimeksiannot ovat kuitenkin polkeneet paikoillaan jo kolme vuotta.
Suomi oli maailman kärjessä 2-3 vuotta sitten joillakin tietotekniikan aloilla, Silvennoinen arvioi. Etenkin toisen sukupolven matkapuhelinteollisuus pääsi hyödyntämään etumatkaa.
"Pitäisi ottaa uusi ryntäys, että parantaisimme asemia", Silvennoinen sanoo. Sillä teknologian hyväksikäytössä Suomi ei ole mikään mallimaa. "Meillä on kaikkia teknologioita olemassa, mutta niiden hyödyntäminen ja vaikutus tuottavuuteen on jäänyt vähäiseksi."
Jatkossa tekniikat yhdistyvät moniteknologiaympäristöksi, niin että esimerkiksi digitaalinen televisio sopii kännykkään. "Tämä edellyttää, että satsataan, ollaan virkeitä, tuodaan uutta markkinoille ja innovoidaan."
70 prosenttia digiosaajien noin 22 miljoonan euron budjetista tulee toimeksiantajilta. Toistaiseksi on piristymistä näkynyt sovellutusten osalta vain mediasektorilla, Silvennoinen myöntää.
Toimintavirtoja
Jonkunlaista sysäystä voitaneen odottaa, kun VTT:n tietotekniikan 210 tutkijaa ja tuotekehittäjää muuttavat kolmesta osoitteesta uuteen Digitaloon Otaniemessä.
Punatiilinen uudisrakennus, jonka peruskiven kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen muuraa torstai-iltana, valmistuu vuoden 2005 syksyllä.
"On vaikea keksiä muuta keinoa ylläpitää elintasoa kuin että luodaan uutta. Tuotanto siirtyy, mutta suunnittelun, uuden teknologian luomisen ja innovaatiojärjestelmän johtamisen pysyminen Suomessa on meille elintärkeää."
VTT:n Otaniemen tietotekniikka ja Oulun elektroniikka ovat kuin sisar ja veli, Silvennoinen painottaa. "Strategia on yhteisesti sovittu ja työjako on yhteinen. Ollaan saman talon väkeä." Keskeisiä yhdistäviä tekijöitä ovat langattomat mobiilipalvelut. "Toimimme saumattomasti yhdessä."
"Maailma ei ole ollenkaan valmis", Silvennoinen muistuttaa. "Suomessakin on nähty vasta pieni alku digitalisoinnista. Kaikki palvelut ja prosessit tulevat digitalisoitumaan. Kehitys ei seuraavassa 10 vuodessakaan lopu", hän ennakoi riuskaa muutosta.
"Kaiken tiedon peruskoodauksen tulee tapahtua niin, ettei lipukkeita ja lapukkeita tarvitse tehdä uudestaan."
Toiminnoista tehdään toimintavirtoja, jolloin niitä voidaan tietokoneella simuloida ja optimoida etsimällä laskennallisesti uusia vaihtoehtoja, Silvennoinen kuvaa. Tämä koskee niin paperikoneen käyttöä ja huoltoa kuin henkilöautojen iän myötä muuttuvia ohjeistuksiakin. Myös kaikki kodin kaukosäätimet tullaan vielä yhdistämään, hän lupailee.
Virtuaalitila
Digitalossa on vastaavasti kiinnitetty huomiota hedelmällisiin törmäyskohtiin. "Tilassa tapahtuvaan vuorovaikutukseen." Sinne on suunniteltu raittimaisia yhteistiloja, joissa tutkijat kohtaavat toisiaan, sekä vaihtoehtoja, joihin he voivat vetäytyä ideoimaan, Silvennoinen kertoo.
Senaatti-kiinteistöjen rakentamaan Digitaloon tulee esimerkiksi virtuaalitila, jossa voidaan havainnollistaa laskennallisesti vaikkapa talomalleja. Esimakua tästä voi saada tarkkailemalla Digitalon rakentamista virtuaalisti internetissä. Itse taloon sijoitetaan myös pölytön ympäristö mustesuihkutulostuksen kehittämistä varten.
Kokeellinen sisäinen verkko taas tulee mahdollistamaan uusien tiedonsiirtotekniikoiden testaukset ilman ulkoista yhteyttä.
Koeverkkoa tarvitaan esimerkiksi langattomien sovellutusten luomiseksi vaikkapa videotykkien, tulostimien ja tietokoneiden välille. Sen avulla voidaan myös suunnitella tulevaisuuden kotia esimerkiksi suuntaamalla valot automaattisesti käyttäjän henkilökohtaisten toiveiden mukaan.