Rovaniemen kaupunki ja Rovaniemen maalaiskunta muodostavat yhden Suomessa vielä jäljellä olevista reikäleipäkunnista. Maalaiskunta ympäröi kaupunkia joka puolelta. Kaupunki on naapurilleen selkeä keskus. Muun muassa maalaiskunnan virastotalo on kaupungin ytimessä ja siellä kokoontuu kunnan korkein päättävä elin, valtuusto. Tässä tapauksessa on helppo oivaltaa, että kuntaliitos toisi merkittävää rationalisointihyötyä.
Maa-alueeltaan melko suppean kaupungin ja laajan maalaiskunnan yhdistyminen avaisi myös monia seudulle kehkeytyneitä kaavoituksen solmuja. Vilkas liikkuminen ja asiointi kuntien rajan yli on joka tapauksessa vakiintunut perinne. Siksikin kuntajako vaikuttaa tässä tapauksessa erityisen keinotekoiselta ja vanhentuneelta.
Nykyisellään kaupunkien ja maalaiskuntien tehtävät ovat samanlaisia, joten kuntaliitos ei mullistaisi millään tavalla kummankaan osapuolen asukkaiden elämää. Osallistumismahdollisuudet saattaisivat tosin olla yhdistyneessä kunnassa periaatteessa pienemmät kuin nyt. Se on viime vuoden lokakuusta lähtien Rovaniemien yhdistämistä tutkineen selvitysmies Arto Kosken ehdotuksessa ani harvoja kielteisiä arvioita. Siihenkin voi huomauttaa, että valtaosa kuntalaisista ei nytkään osallistu kunnalliseen päätöksentekoon.
Nykyisten kuntien lakkauttaminen ja uuden perustaminen vaikuttaisi heti myönteisesti alueen kunnallistalouteen. Valtio antaisi pesämunaksi 6,7 miljoonan euron yhdistymisavustuksen. Pitkällä tähtäimellä liitos poistaisi päällekkäisyyksiä hallinnosta ja palveluista, vaikka kuntien yhteistyöllä niitä on jonkin verran raivattu jo tähän mennessä.
Selvitysmies ehdottaa kummankin Rovaniemen lakkauttamista ja uuden Rovaniemen kaupungin perustamista vuoden 2006 alusta. Hän vetää oikeista naruista ehdottamalla uudelle kunnalle nimeä Rovaniemen kaupunki ja sen vaakunaksi maalaiskunnan vaakunaa. Molemmat valtuustot pohtivat liitosehdotusta kesäkuun alussa. Kuntalaiset pääsevät halutessaan sanomaan sanansa viidessätoista kuulemistilaisuudessa.
Yhdistyneellä Rovaniemellä olisi mahdollisuus ottaa nykyistä selkeämpi johtoasema Lapissa. Pohjoisin lääni tarvitsisi nykyistä voimakkaamman keskuksen. Pallo on nyt kahden kunnan asukkailla. On mahdollista, että hankkeessa tarvitaan kansanäänestys. Siihen mennään, jos toisen kunnan valtuusto hylkää liitosesityksen. Pakkoliitokset eivät enää ole mahdollisia. Asukkaiden on otettava vastuu ratkaisusta seurauksineen, asettuupa enemmistö liitoksen puolelle tai sitä vastaan.
paakirjoitus@kaleva.fi